Laajasalon luonnonsuojelualueet

(Päivitetty 24.11.2014)

Palokärki (Kuva: Marja-Liisa Laakkonen)

(1) Itäniityn laakso

Sijainti: Laajasalon Jollaksessa, Poikasaarentien varrella rajautuen lännessä Saunalahteen ja idässä Tonttuvuorenkujaan
Pinta-ala: 7,7 ha
Omistus: Helsingin kaupunki
Rauhoituspäätös: 2.11.2009 UUS-2009-L-466-251
Suojeluperusteet: kasvillisuus/lehto ja niitty
Alueen luonto: Itäniityn laakson metsistä valtaosa on lehtoa tai lehtomaista kangasta. Alueella kasvaa monia Helsingissä harvinaisia tai uhanalaisia kasveja, kuten soikkokaksikko, nurmitatar, metsävirna ja mustakonnanmarja. Luonnonsuojelualueen ytimen muodostaa vanha niitty, joka on metsittymässä lehdoksi. Tällä alueella kasvaa Helsingin suurin lehtokielokasvusto.

Suojelualueen merkittäviä metsälintulajeja ovat vaarantuneeksi luokiteltu pikkutikka, palokärki, harmaapäätikka, lehtokurppa, uuttukyyhky, hömötiainen ja idänuunilintu. Itäniityn laakso kuuluu osana Jollaksen muita ranta-alueita Helsingin arvokkaisiin lepakkoalueisiin.

Alueella liikkuminen: Liikkuminen jalan merkittyjä polkuja pitkin sekä oleskelu taukopaikalla.

http://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/itaniitty.pdf

******************************

(2) Jollaksen räme
Sijainti: Laajasalon Jollaksessa, rajautuu etelässä Furuvikintiehen ja lännessä Hevossalmentiehen
Pinta- ala: 3,75 ha, josta 2,0 ha suota
Omistus: Helsingin kaupunki
Rauhoituspäätös: 1431/ 28.11.1991
Suojeluperuste: kasvillisuus/suo/räme
Alueen luonto: Suojelualue on keskiosastaan mäntyvaltaista rämettä ja ympäröiviltä alemmilta alueilta kuusivaltaista korpea. Keskiosan kookkaat puut ja kuivahko maa ovat seurausta noin 50 vuotta sitten tehdyistä ojituksista. Alkuperäinen räme on korvautunut ns. muuttumalla. Myös varvusto on normaalia tiheämpää ja kookkaampaa ja karhunsammalen on korvannut kuivuutta paremmin kestävä kangaskynsisammal. Luonnollisia kosteusoloja on osin pyritty palauttamaan puuston hakkuilla ja ojien patoamisella. Suoluonnon ennallistaminen vaatisi kuitenkin voimakkaampia toimia. Alueen laitamien kuusikoissa kasvaa tyypillisiä korpisoiden kasveja, kuten hiirenporras, korpi- imarre, metsäkorte, korpikarhunsammal ja suo-orvokki.

Alueella liikkuminen: Alueella saa liikkua vain merkittyjä polkuja pitkin.

http://www.hel.fi/hel2/ymk/julkaisut/oppaat/esitteet/Lusu_esite/sivu28.pdf

******************************

Kuva: Riitta Brelih

(3) Stansvikin lehto ja kaivosalue

Sijainti: Laajasalossa, Tahvonlahden pohjoispuolella, Koirasaarentien varrella
Pinta-ala: 5,44 ha
Omistus: Helsingin kaupunki
Rauhoituspäätös: 21.11.1997 0195L1032-251
Suojeluperuste: kasvillisuus/metsä/lehto
Alueen luonto: Stansvikin kaivosalue on kiinnostava sekä kulttuurihistoriallisesti että luontoarvoiltaan.
Rautakaivos on toiminut vuodesta 1766 vuoteen 1839. Kaivoskuilut ovat täyttyneet vedellä, mutta ympäristön kasvillisuus on rikasta. Lajistoon kuuluu lehdon, korven ja kallioiden kasveja, kuten tummaraunioinen, mustakonnanmarja, kurjenkello, sinivuokko ja kevätlinnunherne. Lehtojen puu- ja pensaslajistoa edustavat jalot lehtipuut, taikinamarja, kuusama ja näsiä. Kalliotuhkapensaan esiintymä on huomionarvoinen.

Keväällä Stansvikissa soi sirittäjän, mustapääkertun, satakielen, punatulkun ja tiltaltin laulu. Myös käki, palokärki ja närhi kuuluvat alueen linnustoon.

Alueella liikkuminen: Alueelle on rakennettu polkuja ja portaita kulkua helpottamaan. Moottoriajoneuvolla liikkuminen ja maastopyöräily on kielletty. Vanhat kaivoskuilut on aidattu onnettomuuksien välttämiseksi.

http://www.hel.fi/hel2/ymk/julkaisut/oppaat/esitteet/Lusu_esite/sivu39.pdf

******************************

(4) Vuorilahdenpaadet

Sijainti: Laajasalon tuntumassa, Hevossalmen länsipuolella
Pinta-ala: 1,69 ha, josta maa-alaa 0,24 ha
Omistus: Helsingin kaupunki
Rauhoituspäätös: 23.2.1999 0198L0783-251
Suojeluperuste: eläimistö/linnusto
Alueen luonto: Vuorilahdenpaadet koostuvat useista pienistä karuista kallioluodoista, joilla erityisesti tiirat ja lokit viihtyvät. Myös kyhmyjoutsen, valkoposkihanhi, haahka, sinisorsa, tukkasotka, meriharakka ja västäräkki ovat pesineet Vuorilahdenpaasilla.

Alueella liikkuminen: Maihinnousu ja liikkuminen 25 metriä lähempänä luotoa on kielletty 1.4.-15.8. Kalastus on sallittua rauhoitusajan ulkopuolella 16.8.-31.3.

http://www.hel.fi/hel2/ymk/julkaisut/oppaat/esitteet/Lusu_esite/sivu42.pdf  (Kohde 36)