Valitus Borgströminmäen asemakaavasta 13.2.2011

Helsingin kaupungin kirjaamo

Kaupunkisuunnittelulautakunta

PL 10

00099 Helsingin kaupunki

Viite: Helsingin kaupungin 49. kaupunginosan (Laajasalon, Tahvonlahti ja Tullisaari) kortteleita 49040-49045 ja 49093-49095, osaa korttelista 49057 sekä virkistys- ja katualueita koskevaa asemakaavaa, sekä

49. Kaupunginosan (Laajasalo, Yliskylä) korttelia 49057 ja katualueen asemakaavan muutosta muutoskarttaa numero 12000, päivätty 2.12.2010.

Helsingin kaupunginsuunnittelulautakunnan päätös 2.12.2010, pykälä 449

VALITUS

Vaadimme kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen ja siten ko. asemakaavan ja asemakaavan muutoksen (myöh. asemakaavan) kumoamista mm. seuraavin perustein:

- Asemakaavan kirjatut lähtökohdat eivät täyty

- Esitetty asemakaava ja asemakaavan muutos on maakuntakaavan vastainen

- Hankkeen vuorovaikutussuunnittelu on ollut yksisuuntaista

- Alueen rakentuminen on harkittava uudestaan

Asemakaavan kirjatut lähtökohdat eivät täyty

Asemakaavan selostuksen kohdassa 2 lähtökohdat viitataan valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Selostuksessa kerrotaan asemakaavan muutosta koskevan seuraavien erityistavoitteiden:

s.2-3:

Eheytyväyhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu

...

– olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallisen hajarakentamisen ehkäiseminen

– huolehtiminen viheralueverkoston yhtenäisyydestä

...

Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttöja luonnonvarat

– ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävien ja yhtenäisten luonnonalueiden huomioiminen siten, ettei aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota.

Viheralueiden yhtenäisyyttäon käsitelty kappaleessa Virkistys.

...

s.6-7

Luonnonympäristö

Laaja pohjois-eteläsuuntainen luonto- ja kulttuurimaisema-alue sivuaa suunnittelualuetta lännessä. Alue ulottuu Tullisaaresta Tahvonlahdenniemeen

Suunnittelualueen kallioisten metsäselänteiden lakialueilla kasvaa harvaa matalakasvuista männikköä. Paikoin maastossa on jyrkkiäavokalliorinteitä. Kasvillisuus vaihtelee kuivista kankaista lehtomaisiin metsiin. Alueelle tunnusomaista ovat jalot lehtipuut, erityisesti tammi, joita esiintyy metsäkasvillisuuden lomassa. Suunnittelualueen kallioiset selänteet ovat geologisesti ja geomorfologisesti arvokkaita.

Suunnittelualueen metsäinen osa (10,4 ha, arvoluokka III) ja kapea laakso (2,8 ha, arvoluokka III) ovat linnustollisesti arvokkaita kohteita. Tullisaaren laaksosuo (07 ha, arvoluokka II) ja Tullisaaren kalliojyrkän- ne ja sen aluslehto, (1,5 ha, arvoluokka I) ovat arvokkaita kasvillisuus- ja kasvistokohteita. Helsingin ympäristökeskuksen luokittelussa arvoluokat on luokiteltu välille I–III, joista I on luonnonarvoiltaan arvokkain. III luokka on paikallisesti arvokas.

Asemakaava ja asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa.

Selostuksesta poiketen asemakaavassa esitetty rakentaminen on räikeässä ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa, koska esitetty rakentaminen

- ei eheytä yhdyskuntarakennetta, siksi että rakentaminen sijoittuu kokonaisuudessaan lähes koskemattomaan osaan Laajasalon luontoa

- esitetty rakentaminen ei ole tehokasta; selostuksessa asukasmääräksi arvioidaan 1500-1700 uutta asukasta,

- esitettyä korttelirakennetta on myöhemmin mahdoton täydennysrakentaa tuhoamatta sen sattumanvaraiselta ja ilmavalta vaikuttavaa luonnetta ja tuhoamatta asemakaavaan jäljelle jääviä luontoarvoja

- ei eheytä yhdyskuntarakennetta, koska aggressiivisesti neitseelliseen, kallioiseen metsään sijoittuvat, roottorinomaiset rakennusryhmät ovat harvassa sattumanvaraisesti

- ei eheytä elinympäristön laatua, koska rakentaminen hävittää korvaamattomia luonnonarvoja peruuttamattomasti

- ei sijoitu Laajasalon yhdyskuntarakenteeseen keskeisesti vaan sen reuna-alueelle

- pirstoo ja tuhoaa maakuntakaavassa arvokkaaksi todetun kallioalueen peruuttamattomasti

- pirstoo maakuntakaavassa virkistysalueeksi varatun alueen yhtenäisyyden peruuttamattomasti

- tuhoaa yhtenäisen luonnonsuojelulain 29§ tarkoittaman suojeltuun luontotyyppiin kuuluvan 1) luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuva metsikkö alueen peruuttamattomasti

Asemakaava on erityisen tuhoisa, koska 1500-1700 asukkaan asuinalueen vuoksi tuhoutuu peruuttamattomasti suuri korvaamattomia luonnonarvoja sisältävä lähes neitseellinen alue. Virkistysalueella on suuri paikallinen (Laajasalossa pian 26 000 asukasta) arvo, ja alue on tärkeä virkistysalue myös koko pääkaupungin mittakaavassa.

Esitetty asemakaava ja asemakaavan muutos on maakuntakaavan vastainen

Asemakaavassa esitetty rakentaminen on räikeässä ristiriidassa maakuntakaavan tavoitteiden kanssa, koska se

- sijoittuu kokonaisuudessaan maakuntakaavassa virkistysalueeksi varatulle alueelle.

- sijoittuu kokonaisuudessaan maakuntakaavassa arvokkaaksi merkitylle kallioalueelle.

- ei sijoitu maakuntakaavassa esitetylle taajamatoimintojen alueelle vaikka asemakaavan selostus niin väittää.

Selostuksessa myös todetaan, että Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n mukaan maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella.

Maankäyttö- ja rakennuslain 32 § 1 momentissa kuitenkin todetaan, että Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.

Asemakaava suhtautuu maakuntakaavan ohjeluonteeseen täysin piittaamattomasti eikä ota sitä millään tavalla huomioon vaan päinvastoin poikkeaa maakuntakaavasta räikeästi joka suhteessa.

Hankkeen vuorovaikutussuunnittelu yksisuuntaista

Laajasalolaiset ovat järjestelmällisesti kritisoineen edellä kuvattuja kestämättömiä ja lakien hengen vastaisia linjauksia koko prosessin ajan ja valittaneet niistä. Vuorovaikutussuunnittelu ei ole ottanut laajasalolaisten mielipiteitä huomioon vaan vuorovaikutuksen agendana on ollut ajaa kaavoituksen näkökulma väkisin läpi ja tuhota luonnontilainen alue rakentamalla vastustuksesta huolimatta. Asioiden kulun voi todeta mm. vuorovaikutusraportista pvm. 2.12.2010.

Alueen rakentuminen on harkittava uudestaan

Rakentamista tarvitaan Laajasalossa väestöpohjan vahvistamiseksi, koska nykyinen väestöpohja ei riitä palvelujen kehittämiseen vaan palveluverkko rapautuu alueella, eikä tämä ole toivottava kehitys, tämän ymmärtävät kaikki.

Laajasalo-Degerö seuran mielestä ehdotetun asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sijasta Laajasalossa pitää suojella vielä säilyneitä luonnontilaisia alueita nykyisten ja tulevien Laajasalolaisten käyttöön ja toisaalta kohentaa jo rakentamisen käytössä olevia alueita rakentamalla.

Rakentamisella ei paranneta ympäristöä, jos se sijoitetaan kauneimpiin ja arvokkaimpiin maastonkohtiin. Rakentamisella täytyy sen sijaan pystyä korjaamaan jo syntyneitä arpia ja jättää arvokkaimmat luonnontilaiset osat koskematta.

Laajasalon keskusta-alueita tulee kehittää tiiviinä ja kaupunkimaisena nykyisten liikenteen lievealueiden sijasta. Ko. keskusta-alueella on suuri rakentamispotentiaali, jonne nyt Borg-ströminmäelle esitetty rakentaminen voidaan helposti sijoittaa.

Laajasalossa 13.2.2011

Anna-Riitta Summanen

puheenjohtaja