Valitus Helsingin hallinto-oikeuteen Borgströminmäen asemakaavasta 22.1.2012

Lyhennelmä valituksesta:

Helsingin hallinto-oikeus

Valitus Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa 19/2011, 14.12.2011 tekemästä päätöksestä 258 § koskien Laajasalon kortteleiden nro 49040 - 49045 ja 49093-49095 ym. alueiden asemakaavan hyväksymistä sekä korttelin nro 49057 ja katualueen (Borgströminmäki) asemakaavan muuttamista (nro 12000).

Tyytymättöminä Helsingin kaupunginvaltuuston tekemään päätökseen pyydämme, että hallinto-oikeus kumoaa päätöksen, koska asemakaava on maankäyttö- ja rakennuslain vastainen. Tärkeim­pinä perusteina esitämme seuraavaa:

ñ  kaava on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastainen, koska siinä laaja, vetovoimainen ja yhtenäinen luontoalue on tarpeettomasti pirstottu eikä hiljaisen alueen säilymistä ole edistetty.

ñ  kaava on maakuntakaavan vastainen, koska se on maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen vastainen ja tuhoaa alueen luontoarvot.

ñ  kaava on yleiskaavan vastainen, koska yleiskaavassa ei ole osoitettu näin raskasta rakentamista   Borgströminmäelle.

ñ  kaava on sille asetettujen sisältövaatimusten vastainen, koska sitä laadittaessa maakuntakaavaa ei ole otettu huomioon; ei ole luotu edellytyksiä terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elin­ympäris­tölle; eikä ole vaalittu luonnonympäristöä ja hävitetään siihen liittyviä erityisiä arvoja.

ñ  kaavan luontoselvitykset ovat riittämättömät.

Kaavoituksen reunaehdot

Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa:

ñ  yleistavoiteena on, että alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä ;

ñ  erityistavoitteena on, että alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet ja alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota;

ñ  Helsingin seudun erityiskysymysten yksi erityistavoite on, että alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava väestön tarpeiden edellyttämät ylikunnalliseen virkistyskäyttöön soveltuvat riittävän laajat ja vetovoimaiset vapaa-ajan alueet.

Borgströminmäen asemakaavaa laadittaessa ei ole huolehdittu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista.

Maakuntakaavassa on varattu taajamatoimintojen välinen, Borgströminmäen sisältävä, etelä -pohjoissuuntainen Tahvonlahti–Tullisaaren-vyöhyke virkistysalueeksi.Virkistysalue on osa Helsingin virkistysalueverkkoa, jonka pääpiirteet on osoitettu jo vuoden 1992 yleiskaavassa ja seutukaavassa. Maakuntakaavan selostuksen mukaan virkistysalueiden rajaukset noudattavat aikaisemmin vahvistettujen seutukaavojen rajauksia.

Maakuntakaava on asemakaavaa laadittaessa ohjeena. Hallituksen esityksessä Eduskunnalle rakennuslainsäädännön uudistamiseksi (HE 101/1998) kirjoitetaan asemakaavan sisältövaatimuksista (MRL 54 §):

ñ  Asemakaavaa laadittaessa on ensinnäkin otettava huomioon yleispiirteinen alueiden käytön suunnittelu eli maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava.

ñ  Erityisesti maakuntakaavan kautta myös valtakunnalliset alueiden käyttöä koskevat tavoitteet vaikuttavat asemakaavan laatimiseen. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa.

Koska seutukaavan seuraaja, Uudenmaan maakuntakaava on tullut voimaan Helsingin yleiskaavan jälkeen, ei yleiskaavassa ole voitu ottaa huomioon niitä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, jotka on kohdennettu koskemaan suoraan maakuntakaavoitusta ja koska Helsingin yleiskaavassa Borgströminmäen asemakaava-alue kuuluu kartalla katkoviivalla rajattuun ns. suunnittelualueeseen, jossa maankäytön rajaukset ja sijainnit eivät ole sitovia, tulee maankäyttömuotojen rajauksissa noudattaa maakuntakaavaa laadittaessa asemakaavaa.

Borgströminmäen asemakaava-alue on Uudenman maakuntakaavassa merkitty arvokkaaksi geologiseksi muodostumaksi. Luonnonarvoltaan merkittävän alueen rajaus on ympäristöministeriön käynnistämän arvokkaiden kallioalueiden inventoinnin[1] päivityksen mukainen[2]. Merkintään liittyvän suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on arvioitava ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö ja geologiset arvot.

Borgströminmäen asemakaava on maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen vastainen ja tuhoaa alueen luontoarvot. Kaupunki ei ole esittänyt perusteita hiljaiseksi luokitellun, luonnonarvoiltaan merkittävän seudullisen virkistysalueen ottamista rakentamiseen.

Helsingin yleiskaavakarttaan on katkoviivalla rajattu Laajasalon länsiosaan suunnittelualue, johon Borgströminmäen asemakaava-alue sisältyy. Merkintään liittyy määräys, jonka mukaan kartalla esitetään vain maankäyttömuotojen väliset suhteet eikä maakäytön rajoja tai sijainteja ole määrätty. Valtuuston päätökseen hyväksyä yleiskaava liittyy selostuksessa esitetty periaate, että maankäytön sijainti ja rajaukset määrätään myöhemmin laadittavassa osayleiskaavassa.

Helsinki on muuttanut yleiskaavaa osalla suunnittelualuetta laatimalla ns. Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan. Osayleiskaavan tultua lainvoimaiseksi yleiskaavan tulkinta on mahdotonta jo pelkästään siksi, että suunnittelualue ei enää ole rajattu.

Yleiskaavakartan maankäytön rajauksia on siten mahdotonta pitää ohjeena asemakaavaa laadittaessa - alueelle olisi pitänyt laatia osayleiskaava ennen asemakaavoitusta. Yleiskaava ei ohjaa alueen maankäyttöä eikä osoita tarpeellisia alueita maankäytön perustaksi MRL:n 35 § tarkoittamalla tavalla.

Yleiskaavaan merkityn suunnittelualueen länsiosa eli öljysataman ja Kaitalahden alue on yleiskaavan selostuksessa nimetty Kruunuvuorenrannaksi. Se on yksi merkittävimpiä uusia rakentamiskohteita, ns. toimenpidealue, 601 Tahvonlahti/Tullisaari, jonne on suunniteltu rakennettavaksi 500 000 k-m2 asuntoja ja 50 000 k‑m2 toimitilaa.

Borgströminmäki ei kuuluu toimenpidealue 601:een, vaikka kuluukin Tullisaaren osa-alueeseen, mutta. Yleiskaavan selostuksessa Tullisaaren osalueelle (toimenpidealueen ulkopuolelle) ei ole suunniteltu rakentamista.

Yleiskaavaan merkityllä suunnittelualueella maankäyttöratkaisut perustuvat metroon ja sen asemien sijainteihin. Yleiskaavaselostuksessa painotettiin, että vain suora metroyhteys keskustaan tekee Länsi-Laajasalossa asumiseen osoitetun alueen laajuuden mielekkääksi. Metro on merkitty myös maakuntakaavaan. Metroa ei rakenneta Laajasaloon.

Yleiskaavassa ei ole suunniteltu näin raskasta rakentamista Borgströminmäen asemakaava-alueelle  ja metrosta luopuminenkin tukee tällaista alkuperäisen yleiskaavan tulkintaa. Asemakaava on ristiriidassa yleiskaavan kanssa. Asemakaavoitus ei näin ollen noudata MRL:n mukaista alueidenkäytön suunnittelu-järjestelmää.

Vuorovaikutus

Borgströminmäen asemakaavan vireilletulosta ei ole ilmoitettu paikkakunnalla yleisesti leviävässä lehdessä eikä kaavoituskatsauksen yhteydessä.

Liikenne

Borgströminmäen asemakaavan selostuksen liikenne-ennusteessa arvioidaan Koirasaarentien tulevaksi liikennemääräksi 15 000 ajon./vrk Kruunuvuorenrannan rakennuttua. Selostuksesta tai sen liitteistä ei käy ilmi, miten lukuun on päädytty. Koirasaarentien liikennemääriä tilanteessa, jossa Kruunuvuorenranta on valmistunut, on ennustettu kahdessa arviossa, joissa on päädytty suurempiin liikennemääriin.

Kruunuvuoren osayleiskaavan yhteydessä tehdyssä selvityksessä[3] Aimo Huhdanmäki on ennakoinut tulevien kruunuvuorenrantalaisten liikkumista. Hänen tulostensa perusteella 10 000 kruunuvuorenrantalaista tulee tekemään 20 140 henkilöautomatkaa/vrk. Tulos on sopusoinnussa joukkoliikennevertailun[4] liikenne-ennusteen kanssa, jossa Laajasalon sillan kautta arvioidaan tehtävän 19 000 henkilöautomatkaa/vrk enemmän Kruunuvuorenrannan rakennuttua.

Kaavoittaja aliarvioi Koirasaarentien ennusteliikennemääriä selvittämättä asiaa. Kaava ei tältä osin perustu riittäviin selvityksiin (MRL 9 §). Liikennemäärän aliarviointi johtaa virheellisiin ilmanlaatu- ja melutasoarvioihin.

YTV:n mukaan asutuksen suositusetäisyys tien reunasta on 21 - 28 m, kun liikennemäärä on 15 000 - 20 000 ajon./vrk. Asutuksen ja virkistysalueiden suositusetäisyys Koirasaarentiestä alittuu. Asemakaavaa varten ei ole laadittu hiukkasselvityksiä. Suunnitelma ei tältä osin täytä asemakaavalle lain asettamaa terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön vaatimusta eikä kaava perustu riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin.

Asemakaavaselostuksen liitteenä olevissa meluselvityksissä ei ole ilmoitettu niiden perusteena olevia liikennemääriä eikä kaava-asiakirjoista ilmene, millä perusteella mainittuihin arvoihin on päädytty. Meluselvitys ei ole riittävä.

Luonto

Borgströminmäen asemakaava-alueen luontoarvot ovat kiistattomat. Valtakunnallisesti arvokkaalla kallioalueella on linnustollisesti arvokas alue ja arvokas suo, jota reunustaa luonnonsuojelulain nojalla suojeltava jalopuumetsikkö.

Borgströmin asemakaava.alue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen kallioalueeseen, joka sisältää sellaisia biologisia, geologisia tai maisemallisia arvoja, joilla on valtakunnallista tai muutoin huomattavaa merkitystä luonnonsuojelun kannalta. Sen luonnon- ja maisemansuojelullinen arvo koostuu kolmesta päätekijästä:

1.      geologis-geomorfologiset,

2.      biologis-ekologiset ja

3.       maisemalliset tekijät.

Lisäksi arvotukseen vaikuttivat kallioalueen luonnontilaisuus, lähiympäristö, kulttuurihistoria ja arkeologia sekä virkistyskäyttö.

Helsingin yleiskaavan valmistelun yhteydessä laaditussa liikennemeluselvityksessä osoitettiin Borgströminmäen asemakaava-alue jo alustavasti olevan Helsingin hiljainen alue (kohde nro 6) ja Helsingin meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa[5] se arvioitiin yhdeksi Helsingin hiljaisista alueista. Toimintasuunnitelman mukaan tärkein olemassa olevia hiljaisia alueita koskeva säilyttämiskeino on suojata arvokkaimpina pidetyt hiljaiset alueet merkitsemällä ne kaavoihin ja liittämällä merkintään määräys riittävästä suojavyöhykkeestä alueen ympärillä. Helsingin kaupunki ei noudata laatimaansa Meluntorjunnan toimintasuunnitelmaa. Alueen hiljaisuus on luonnonympäristön erityinen arvo, jota maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaan ei saa hävittää.

Kaavoitusta varten tehty Kruunuvuorenranta, osayleiskaavaehdotus ja maankäyttösuunnitelmaehdotus, vaikutukset virkistysalueisiin ja luonnonympäristöön -luontoselvitys perustuu kaupungin sisäisessä verkossa, intranetissä, olevaan täydelliseen versioon luontotietojärjestelmästä. Intranetin tiedot eivät ole olleet osallisten käytössä sellaisessa muodossa, että osalliset olisivat voineet lausua niistä mielipiteensä.

Luontoselvityksestä puuttuu kokonaan kääpien, jäkälien ja sammalten kartoitus.

Borgströminmäen asemakaava-alueella on julkisen luontotietojärjestelmän mukaan linnustollisesti arvokkaaksi merkitty kohde 225/99. Tämän ja Koirasaarentien eteläpuolella olevien arvokkaiden lintukohteiden 228/99 ja 229/99 kuvaukset kertovat hyvin virkistykseen soveltuvasta alueesta, jossa on runsasta ulkoilukäyttöä ja monipuolista luontoa. Toisaalta lintujen runsaus kertoo alueen kestävyydestä ja soveltuvuudesta virkistyskäyttöön. Ne muodostavat yhdessä maakuntakaavaan merkityn virkistysalueen, jossa on turvattava virkistyskäyttöedellytyksien säilyminen.

Vireillä olevissa kaavahankkeissa on tuhoutumassa useita arvokkaita lintukohteita. Kaavan yhteydessä olisi pitänyt selvittää kaavan ja alueen muiden suunnitelmien kokonaisvaikutus linnustoon.

Julkisessa luontotietojärjestelmässä Borgströminmäen asemakaava-alue on puutteellisesti tutkittu. Alue kuuluu kahden kasviruudun alueelle, joista toisella, Tahvonlahti 220, on ruudun lisätiedon mukaan lisätutkimustarve, koska aluetta ei ole kävelty riittävän kattavasti. Muun muassa asukkaiden tunnistama jalopuumetsikkö sijaitsee pääosin tällä ruudulla, mikä jo sinällään kuvaa alueen luontoarvojen puutteellista selvittämistä.

Tieto alueen luontoarvoista olisikin tullut koota erilliseksi selvitykseksi, ja siinä olisi tullut arvioida alueen käyttötarkoituksen muutoksen vaikutus alueen luontoarvoihin. Tieto ympäristön virkistysalueista olisi tullut koota erilliseksi selvitykseksi, ja siinä olisi tullut arvioida alueen käyttötarkoituksen muutoksen vaikutus ympäristön asukkaiden virkistysmahdollisuuksiin.

Borgströminmäen asemakaava-alueella olevan jalopuumetsikön tunnistivat alueen asukkaat. Tällöin Helsingin kaupungin ympäristökeskus invetoi alueelta vain luonnonsuojeluasetuksen tarkoittamat tammet, joiden rinnakorkeusläpimitta oli vähintään 20 cm ja vaahterat, joiden rinnankorkeusläpimitta oli yli 7 cm. Se rajasi "tiheimmän jalopuuston ydinalueena"- luontaisesti syntyneen, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuva metsikön, luonnonsuojelulain kriteerit täyttävän jalopuumetsikön.

Borgströminmäen asemakaava-alueella suoritetun toisen jalopuiden inventaarion perusteella kaavassa on rajattu kaksi aluetta, jotka on suojeltu kaavamerkinnällä. Inventaario sisältää virheitä ja on puutteellinen. Esimerkiksi asukkaiden tunnistamalla alueella ei ole lainkaan inventoitu alle 20 cm paksuja tammia tai alle 7 cm paksuja vaahteroita. Kaavassa rajattujen alueiden metsiköt eivät täytä luonnonsuojelulain kriteerejä jalopuumetsiköistä ja ne on rajattu pelkien jalopuiden lukumäärän perusteella, vaikka lain mukaan suojellaan luontotyyppiä, jalopuumetsää. Oikeuskirjallisuuden[6] mukaan kaava voi olla MRL:ssä säädettyjen sisältövaatimusten, luonnonarvojen ja - ympäristön vaaliminen, vastainen silloinkin, kun LSL 29 §:ssä tarkoitettua luontotyyppiä ei ole vielä rajattu.

Jalopuihin liittyvät selvitykset eivät ole olleet osallisten saatavilla eivätkä ne muutoinkaan ole olleet mukana vuorovaikutusmenettelyssä eikä niitä ole kaava-asiakirjoissa.

Asemakaava ei täytä MRL:ssä asemakaavalle säädettyjä sisältövaatimuksia. Asemakaavaa ei ole laadittu siten, että luonnonympäristöä vaalittaisiin eikä erityisiä arvoja hävitettäisi. Asemakaava ei myöskään perustu riitäviin selvityksiin ja tutkimuksiin.

Laajasalossa tammikuun 22. päivänä 2012

Anna-Riitta Summanen, puheenjohtaja

Markku Tilli, varapuheenjohtaja

 [1]    Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Uudenmaan läänissä. Suomen ympäristökeskus. Helsinki: 1994.

[2]    Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Uudellamaalla, Jukka Husa ja Jari Teeriaho. Alueelliset ympäristöjulkaisut 350. 2004.

[3]    Kaupunkirakentamisen sosiaalisia lähtökohtia Kruunuvuorenrannassa, Timo Vuolanto (toim.). Helsingin kaupunkisuunitteluviraston julkaisuja 2004:6. s. 83 - 89.

[4]    Laajasalon joukkoliikennejärjestelmien vertailu 10.5.2007. Kaupunkisuunnitteluvirasto, liikennejärjestelmätoimisto ja liikennelaitos, suunnitteluyksikkö.

[5]    Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2008, Ilkka Niskanen, Jani Päivänen, Lauri Virrankoski, Mikko Alanko, Sirpa Jokinen, Matti Pesu, Paula Leppänen ja Laura Gröhn. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 15/2008

[6]    Maankäyttö- ja rakennuslaki, Hallberg P. - Haapanala A. - Koljonen R. - Ranta H. Talentum. Helsinki 2006.