Pro Kuunuvuori

Pro Kruunuvuori –liike                              Mielipide       30.3.2009

Kaupunkisuunnitteluvirastolle

Asia: Kruunuvuorenrannan Gunillankallion asemakaavaluonnos 

Alueen asukkaat vastustavat voimakkaasti Gunillankallion alueen rakentamista ja siksi ei haluta asemakaavanmuutosta, koska suuri osa ko. alueesta on jo 1960-luvulla kaavoitettu virkistysalueeksi.

Olemme verranneet asemakaavan muutosluonnosta yleiskaava 2002:een ja Uudenmaan maakuntakaavaan sekä arvioineet sitä maankäyttö- ja rakennuslain sekä rakennusasetuksen perusteella. Osallistuimme myös 16.3. pidettyyn keskustelutilaisuuteen.

Näiden perusteella esitämme seuraavaa:

Kaavoitusprosessi

Toteamme jälleen, että kaavoituksessa tulee noudattaa sitä ohjaavia, ylempitasoisia kaavoja. Yleiskaava 2002:ssa ei ole esitetty suunnittelualueelle sitovia maankäytön rajoja, ainoastaan käyttötarkoitukset ja niidenkin osalta vaihtoehdot ”rakentamiseen tai virkistykseen”. Näin ollen alueella ovat voimassa 8.11.2006 vahvistetun lainvoimaisen Uudenmaan maakuntakaavan rajaukset.

Maakuntakaavassa on selvästi rajattu Hevossalmesta Tullisaareen ulottuva leveä yhtenäinenvihervyöhyke ja virkistysalue. Koirasaarentien pohjoispuolella siihen kuuluu koko, nyttemmin Borgströminmäeksi nimetty, alue ja eteläpuolella jo 1960-luvulla virkistysalueeksi kaavoitettu, nyttemmin Gunillankallioksi nimetty alue. Nyt sitä asemakaavaa halutaan muuttaa.

Tässä yhteydessä haluamme myös todeta, että Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaa vastaan tehtyjen valitusten vahvin peruste on se, että yleiskaavassa 2002 merkittyä suunnittelualuetta ei voida jakaa osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelma-alueeseen sen jälkeen, kun suunnittelu on jo pantu vireille ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma julkistettu. Nyt niin on tehty, mikä on vakava menettelytapavirhe.

Ennen Helsingin hallinto-oikeuden päätöstä näistä valituksista, on epävarmaa koko Gunillankallion ja Borgströminmäen rakentaminen. Näin ollen kaavoituksen jatko riippuu Helsingin hallinto-oikeuden päätöksistä.

Yksityiskohtaiset luontoselvitykset Gunillankalliolta tekemättä

Kaiken lisäksi ei käsiteltävänä olevalta alueelta ole tehty lain edellyttämiä luontoselityksiä. Alueen luonto on erittäin arvokas ja monimuotoinen; siellä on mm. vanhaa puustoa, puroja ja soita sekä niissä monipuolisia sammal-, kääpä- ja lahopuulajistoja. Samoin alueelle on matelijoita, mm. sammakoita ja sisiliskoja. Mitään ei ole kartoitettu.

Pienvedet ja luonnon monimuotoisuus ovat luonnonsuojelun osalta erityisen tarkastelun kohteena tänä vuonna. Pienvedet ja suot ovat merkittäviä luonnon monimuotoisuuden ilmentymiä. Alueella sijaitsee myös arvokas saarnikorpi, joka on ehdottomasti suojeltava.

Puusto on ilman puhtauden tärkein ylläpitäjä. Viheralueet ovat koko Helsingin kannalta avainasemassa ilman saasteiden vähentämisen osalta.

Hiljaiset alueet

Koirasaarentien varsien metsät ja Stansvikin alue ovat Helsingin harvoja ”hiljaisia alueita”, jotka on myös merkitty Yleiskaava 2002 –selostukseen. Nyt esillä oleva asemakaavaluonnos tuhoaa nämä hiljaiset alueet. (Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2008; Ympäristömeludirektiivi 2002/49/EY).

Melu- ja päästöselvityksiä ei ole tehty, vaikka melun ja liikenteen päästöt tulevat merkittävästi kasvamaan, jos asemakaavamuutos tehdään ja sen mukaan rakennetaan. 

Helsingin kaupungin omassa, juuri ilmestyneessä, Retkikalenterissa 2009, kiinnitetään erityistä huomiota hiljaisiin alueisiin sanomalla mm. näin: ”Melulla voi olla vakavia terveydellisiä vaikutuksia. Melu voi muun muassa pahentaa sydän- ja verisuonitauteja, nostaa verenpainetta sekä aiheuttaa stressiä ja unettomuutta.”

Edelleen lainaus samasta retkikalenterista: ”Hiljaisuus ei ole äänettömyyttä, vaan pääsääntöisesti meluttomuutta, mahdollisuus hauraille äänille. Luonnonläheisiä, rauhallisia paikkoja pidetään usein tärkeinä arkisen melun vastapainona. Asukkaiden kannalta hiljaiset paikat ovat asuinympäristön hyvinvoinnin peruselementtejä sekä osaltaan myös luovuutta ja mieltä elvyttäviä paikkoja, joissa rentoudutaan arjen stressistä miellyttävässä äänimaisemassa.”

Vaikka asumme kaupungissa, se ei tarkoita sitä, että haluamme asua meluisassa ympäristössä. Kuten olemme monesti aikaisemminkin todenneet, suurin osa laajasalolaisista on muuttanut tänne juuri luonnon sekä alueen hiljaisuuden takia.

Gunillankallion ja Borgströminmäen alueet ovat ihanteellisia virkistysalueita, jotka osaltaan on siihen tarkoitukseen myös jo kaavoitettu. Kun Kruunuvuorenranta rakennetaan, tarvitsevat myös sen 5000-7000 uutta asukasta virkistysalueita, joten näiden alueiden virkistyskäyttö ainakin kaksinkertaistuu.

Myös MRL:n 54 pykälä edellyttää, että ”kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita”.

Väestötavoite

Keskustelutilaisuudessa 16.3. kävi ilmi, että KSV:n tavoitteena on edelleen lisätä Laajasalon väkilukua 10 000 asukkaalla. Tavoite on epärealistinen ja asetettiin silloin, kun myös Santahamina haluttiin saada asuntorakentamiseen. Vaikka syksyllä 2006 tuli selväksi, että Santahaminaa ei asuntorakentamiseen saada, väestötavoitetta ei ole vähennetty.

Tähän tavoitteeseen ei kuitenkaan haluta sisällyttää sitä asukasmäärän lisäystä, joka Laajasaloon tulee parhaillaan Yliskylässä tapahtuvan asuntorakentamisen seurauksena sekä muualla läntisessä Laajasalossa tapahtuvien kerrostalojen korottamisten seurauksena. Pyynnöistämme huolimatta kukaan ei ole suostunut antamaan tietoa esimerkiksi Yliskylään suunnitellusta väestömäärästä, mutta rakennushankkeiden mittavuuden perusteella, määrä on huomattava.

Vaadimme, että

väestötavoite supistetaan 5000 - 7000 asukkaaseen. Tämä asukasmäärä mahtuu öljysatamalta vapautuvalle alueelle, jolloin rakentamista Gunillankalliolle ja Borgströminmäelle ei lainkaan tarvita.  

Liikenne

Koska Kruunuvuorenrantaan kuitenkin tulee vähintään 5000 - 7000 uutta asukasta, on tutkittava kaikki vaihtoehdot ratkaista liikennejärjestelyt tavalla, joka ei pahenna ruuhkia eikä lisää melua ja saasteita. Erityisesti on löydettävä ratkaisu Koirasaarentien ylikuormittumiseen.

Koirasaarentietä ei tule leventää yhtään enempää kuin on tarpeen. Kuten keskustelutilaisuudessa 16.3. todettiin, silta-vaihtoehdon toteutumisen aikataulu ei ole tiedossa, ainoastaan tiedetään, ettei se toteudu lähivuosina. Siihen asti kaikki liikenne tulee kulkemaan Koirasaarentietä pitkin, jolloin alueen melun ja päästöjen lisääntyminen tulee olemaan valtava.

Vaadimme, että

liikenneyhteydet suunnitellaan ja toteutetaan uudet tarpeet, melu ja päästöt huomioon ottaen ennen Kruunuvuorenrannan rakentamista.

Yleiset vaatimukset

Joudumme jälleen toistamaan vaatimukset, jotka esitimme jo KSV:lle 28.4.2005 jättämässämme vetoomuksessa, koska niitä ei ole vieläkään otettu huomioon:

1)   Kruunuvuorenrannan rakentaminen on rajattava vain nykyiselle öljysata­man alueelle;

2)   viher- ja virkistysalueemme Koirasaarentien varsien metsät ja kalliot, Kruunuvuorenlammen alue sekä Stansvik on säilytettävä nykyisessä laajuudessaan viheralueina;

3)   liikenneongelmat on ratkaistava ennen rakentamista. 

Vaadimme, että

Gunillankallion metsät ja kalliot säilytetään nykyisiä ja tulevia laajasalolaisia varten virkistysalueina eikä niitä rakenneta nyt esitetyn asemakaavan muutosluonnoksen mukaan. Alue toimii Borgströminkallion ohella jo nyt myös Herttoniemenrannassa ja Tammisalossa asuvien virkistysalueina ja tulevaisuudessa niitä tarvitsevat lisäksi Kruunuvuorenrannan uudet asukkaat.

Laajasalo on vehmas ja vihreä saari ja tänne muuttaa uusia asukkaita juuri siksi, että täällä on luonto, rannat ja kalliot aina lähellä ja meri joka puolella ympärillä. Tätä saaren luonnetta ei saa tuhota liiallisella kaupunkimaisella rakentamisella. Laajasalo ei ole osa kantakaupunkia eikä sitä pidä sellaiseksi rakentaa.

Pro Kruunuvuori-liikkeen puolesta

Hilkka Pietilä                                Riitta Brelih     

tietokirjailija                                kielenkääntäjä

hilkka.pietila (at) pp.inet.fi      rb.brelih (at) nbl.fi

 Liite: Pro Kruunuvuori –liikkeen vetoomus

***********************************************************

MIELIPIDE 18.5.2006

Kaupunkisuunnitteluvirasto, Kirjaamo PL 2100, 00099 Helsingin kaupunki

Asia:

Kruunuvuorenrannan osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelman luonnos

Olemme tutustuneet Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston esittämään luonnokseen, joka koskee Kruunuvuorenrannan osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelmaa. Viittaamme Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnalle 28.4.2005 jättämäämme vetoomukseen (liitteenä), jonka allekirjoitti lähes 4 000 laajasalolaista ja toteamme, että käytännöllisesti katsoen mitään vetoomuksessa esitettyjä näkökohtia ei ole suunnittelussa otettu huomioon.

Vaatimuksemme on edelleen sama:

Kruunuvuorenrannan rakentaminen on rajattava purettavan öljysataman alueelle, sekä Laajasalossa Koirasaarentien varrella jo virkistysalueiksi kaavoitetut metsäalueet on jätettävä rauhaan ja säilytettävä luonnontilaisina.

Asiantuntijoiden kanssa käymiemme keskustelujen yhteydessä on kuitenkin käynyt ilmi, että prosessin kuluessa on osa suunnittelualueesta erotettu niin sanotuksi maankäyttösuunnitelma-alueeksi, mitä ei asiantuntijoittemme mukaan voida laillisesti tehdä. Esimerkiksi vielä 4.6. 2003 päivätyssä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa koko suunnittelualue on  merkitty yksiselitteisesti osayleiskaava-alueeksi. Tähän ns. maankäyttösuunnitelma-alueeseen kuuluvat juuri nuo viheralueet Koirasaarentien molemmin puolin.

Asukasillassa 11.05. hyviä ja huonoja uutisia

KSV:n 11.5.2006 järjestämässä asukasillassa saimme kuulla, että rakentaminen on jopa tarkoitus aloittaa juuri näiltä metsäalueilta, ”koska infrastruktuuri on siinä lähellä”. Tämä ei meidän näkemyksemme mukaan voi olla mikään todellinen syy sille, että rakentaminen aloitettaisiin virkistysalueiksi kaavoitetuilta alueilta. Onhan öljysatamankin toiminta vaatinut jo vuosikymmenien ajan mittavaa ”infrastruktuuria”.

Samaisessa asukasillassa kuulimme myös, että kaikkien kaavoitusprosessin aikana jätettyjen mielipiteiden joukosta nousee esille kolme selkeää vaatimusta: 1) rakentaminen vaaditaan rajattavaksi öljysataman alueelle, 2) viheralueet vaaditaan jättämään luonnontilaisiksi ja 3) liikennejärjestelyjen sujuvuuteen vaaditaan huomiota enemmän kuin tähän asti.

Kuullaan mutta ei oteta huomioon

On vaikea ymmärtää, miksi Pro Kruunuvuori-liikkeen ja muiden laajasalolaisten vaatimuksia ei oteta huomioon, vaikka maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että alueita on suunniteltava vuorovaikutuksessa niiden ihmisten ja yhteisöjen kanssa, joiden elämään kaava huomattavasti vaikuttaa. Laajasalolaisten lisäksi metsiä käyttävät virkistysalueina mm. Herttoniemenrannan ja Tammisalon asukkaat, koska näillä alueilla ei enää ole lähimetsiä jäljellä.

Viime vuosina on ilmestynyt lukuisia tutkimuksia, väitöskirjoja ja tutkijoiden lausuntoja, jotka osoittavat, että luonnon läheisyyden ja ihmisten psyykkisen ja fyysisen terveyden välillä on ilmeinen yhteys, joka on jopa Euroopan mittakaavassa tullut entistä tärkeämmäksi (mm. professori Liisa Tyrväinen). Tämä tulisi nykyisten suunnittelijoiden ottaa vakavasti huomioon ja säilyttää jäljellä olevat lähimetsät ihmisiä varten.

Liitteenä olevassa Pro Kruunuvuori-liikkeen vetoomustekstissä on laajemmin esitetty näkemyksiämme ja perusteluja vaatimuksillemme.

Luontoselvityksen tekijä jäävi?

Haluaisimme vielä muistuttaa KSV:n suunnittelijoita myös Suomen ympäristökeskuksen raportista AY350: ”Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Uudellamaalla”, jossa Koirasaarentien pohjoispuolen metsä on arvioitu yhdeksi Helsingin kolmesta arvokkaasta, yhtenäisestä ja luonnontilaisesta kallioalueesta. Tämän laajan luontokartoituksen KSV on kuitannut pelkällä maininnalla raportissaan ”Kruunuvuorenrannan rakentamisen vaikutuksien arviointi luonnonympäristöön” eikä tätä SYKEn raporttia ole edes KSV:n raportin lähdeluettelossa.

KSV:n arviointi rakentamisen vaikutuksista julkaistiin 11.5. eli samana päivänä, kun KSV järjesti Laajasalossa asukasillan Kruunuvuorenrannan osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelmaluonnoksesta. Asukkailla ei siis ollut käytännössä mitään mahdollisuuksia tutustua arviointiraporttiin etukäteen.

Tässä 40-sivuisessa Kruunuvuorenrannan rakentamisen vaikutuksia luonnonympäristöön arvioivassa raportissa ei missään tule esiin, kuka sen on teettänyt tai tehnyt. Teksti keskittyy pääasiassa Stansvikin ja Kruunuvuorenlammen alueista tehtyihin selvityksiin. Koirasaarentien varren arvokkaista metsistä suoalueineen on vain kolme sivua.  

On kuitenkin epäilyttävää, jos selvitykset rakentamisen vaikutuksista luonnonympäristöön tekee sama virasto, joka haluaa rakentaa alueille asuintaloja. Pidämme KSV:tä jäävinä tekemään luontoselvityksiä esimerkiksi Koirasaarentien varrella olevista viheralueista.

Luontoselvitys tehtävä kuitenkin myös Koirasaarentien metsistä

”Kruunuvuorenrannan rakentamisen vaikutusten arviointi luonnonympäristöön” raportissa todetaan suoraan Koirasaarentien varren rakentamisesta, että ”kallioalueen pohjoisosan rakentaminen vaikuttaa huomattavasti alueen luonnontilaisuuden kokemiseen” ja tien eteläpuolesta, että ”kohteen laaksopainanteet ja rinteet rakennetaan Koirasaarentien eteläpuolella kokonaan ja alueen luonnonympäristö muuttuu tältä osin kokonaan”. KSV kuitenkin jatkaa suunnitteluaan näistä mainitsemistaan, tuhoisista seurauksista huolimatta.

Tämä näkemys ei todellakaan vastaa asukkaiden toiveita lähimetsien säilyttämisestä virkistysalueina. Me katsomme, että lain vaatimat objektiiviset ja perusteelliset luontoselvitykset on tehtävä myös Koirasaarentien varren metsistä ennen kuin kaavoitusprosessi etenee.

Helsingillä ei puutetta asuntorakennusmaasta

Rakentamista Laajasalon virkistysalueille ei voida myöskään perustella sillä, että Helsingin kaupungilla olisi puute asuntorakennusmaasta. Olemme laskeneet KSV:n verkkosivujen perusteella, että tällä hetkellä ja lähivuosina kaupungilla on käytettävissään asuntorakennusmaata 50 000 - 60 000 asukkaalle sellaisilla alueilla, joissa ei tarvitse puuttua viheralueisiin. Tällaisia alueita ovat muun muassa Kalasatama, Keski- ja Pohjois-Pasila, Jätkäsaari ja lisärakentaminen Ruoholahdessa, Roihupelto sekä öljysataman alue Laajasalossa. Suurin osa näistä alueista on vielä kantakaupungissa, jossa kunnallistekniikka on valmiina eikä tarvitse rakentaa siltoja eikä muita liikenneyhteyksiä

Liikenneongelmat ratkaistava ensin

Laajasalolaisia arveluttaa myös massiivisen rakentamisen ja lisääntyvän asukasmäärän vaikutukset alueen liikenteeseen. Luonnoksessa ei ole mitään siitä, miten Herttoniemen kautta tapahtuvan liikenteen parannukset toteutettaisiin ennen esitettyä rakentamista osayleiskaava-alueelle. KSV:n  asukasillassa esittämä näkemys oli, että kaupungilla on niin monta rakennusprojektia käynnissä yhtaikaa, että määrärahat eivät riitä enää liikennejärjestelyjen samanaikaiseen parantamiseen.

Tällainen suhtautuminen asian vakavuuteen merkitsee, että liikenneongelmista kärsitään edelleen vuosikausia eri puolilla kaupunkia. Itä-Helsingin liikenne ruuhkautuu jo nyt pahasti Herttoniemessä, sekä Linnanrakentajantien ja Abraham Wetterin -tien risteyksessä että Linnanrakentajantien ja Itäväylän risteyskohdassa.  Lisärakentaminen Laajasalossa edellyttää ehdottomasti, että liikenteelliset parannukset toteutetaan ennen kuin lisärakentamista Laajasalossa edes aloitetaan.

Pro Kruunuvuori-liikkeen puolesta, Hilkka Pietilä, maa- ja metsätaloustieteiden maisteri

*****

Liite: Pro Kruunuvuori –liikkeen vetoomus                    28.4.2005

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta

Kansakoulukatu 3

00099  Helsingin kaupunki                                             

Asia:     Pro Kruunuvuori –liikkeen vetoomus

Kruunuvuorenrannan mittavat kaavoitussuunnitelmat ovat herättäneet laajasalolaiset puolustamaan poikkeuksellisen hienoina säilyneitä luonnontilaisia viheralueitaan. Halusta vastustaa massiivista rakentamista syntyi Pro Kruunuvuori –liike. Se on poliittisesti ja muutoinkin sitoutumaton kansanliike, jonka ainoana tavoitteena on halu säilyttää Laajasalon luonto ja kaupunginosan kaikinpuolinen viihtyvyys asuinalueena nykyisille ja uusille asukkaille sekä myös tuleville sukupolville. Jos metsät ja kalliot rakennetaan, niitä ei koskaan saada takaisin.

Liike vaatii, että

-        Kruunuvuorenrannan rakentaminen rajataan vain nykyisen öljysataman alueelle;

-        mitään nykyisistä suunnitelmista ei rakenneta metrohankkeen varaan;

-    Laajasalon kauniin  merellisen, metsäisen ja kallioisen luonnon säilyttäminen ja hoitaminen  otetaan huomioon kaikessa suunnittelussa.

Vetoomuksen on allekirjoittanut tähän mennessä 3 910 laajasalolaista.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan ”kaavaa on valmisteltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa”. Laajasalolaisina katsomme, että me olemme näitä lain tarkoittamia ihmisiä, joiden elämään nyt käsillä olevat suunnitelmat ratkaisevasti vaikuttavat. Siitä syystä pyydämme, että mielipiteemme otetaan vakavasti huomioon ja että meille ilmoitetaan lautakunnan perusteltu kannanotto vetoomukseemme.

Kunnioittavasti

Pro Kruunuvuori –liike

*****

Zacharias Topelius

TÄHTIEN TURVATIT –  kirjoitettu Turholman kartanossa 1850-luvun tienoilla

 ”Kerää pienelle alalle mitä viehättävin maisema: vuoria, puistoja, selkiä, lahtia ja niemiä, jotka meidän aikanamme ympäröivät Suomen uutta pääkaupunkia, aseta Tuurholman viereen Jollas ja Stansvik, äläkä vaadi suomalaiselta saaristomaisemalta enempää!”

Stansvikin kartanoalue, Ympäristöhistoriallinen selvitys, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2003:1

Pro Kruunuvuori-liikkeen vetoomus

Kruunuvuoren, Koirasaarentien ja Stansvikin alueiden puolesta

Helsingin kaupunki suunnittelee Laajasalon öljysataman alueen rakentamista ja aikoo sen lisäksi vallata rakentamiselle erittäin arvokasta luontoa läheisiltä viheralueilta ja Koirasaarentien varrelta. Suunnitelmissa on varaus metroradalle Katajanokalta tunnelissa Kruunuvuorenselän alitse Laajasaloon. Metron kannattavuuden takia tavoitteena olisi 10 000 uutta asukasta Laajasaloon.

Me allekirjoittaneet vastustamme näin laajamittaista rakentamista ja kyseenalaistamme metrosuunnitelman mielekkyyden seuraavista syistä:

Jos rakennusaluetta laajennetaan varsinaisen öljysataman alueen ulkopuolelle, se pilaa arvokkaita maisemia ja merellistä luontoa. Tähän asti rakennetut Laajasalon asuinalueet eivät riko saaren luonnollisia rantoja ja merellistä tunnelmaa.

Koirasaarentien ja Henrik Borgströmintien välinen metsäalue on suurin yhtenäinen, luonnontilainen metsäalue Helsingissä Mustavuoren lisäksi. Se on seutukaavassa varattu viherväylänä virkistyskäyttöön. Sitä ei saa uhrata rakentamiseen. Myös Koirasaarentien itäpuolella sijaitsevat mahtavat kalliot tulee ehdottomasti säilyttää.

Suunnitelmassa Kruunuvuorelle merkitty asuinalue levittäytyisi erämaisen metsälammen alueelle. Kruunuvuoren lampi ja sen ympäristö kokonaisuudessaan tulee vahvistaa luonnonsuojelualueeksi eikä sinne pidä suunnitella mitään rakentamista.

Stansvikin kartano on peräisin 1700-luvulta. Sen rakennukset ja ympäristö ovat Helsingin historiallisesti merkittävää perintöä. Siksi Stansvikin kartanoalueelle ei pidä rakentaa, vaan rakentamisessa on pitäydyttävä öljysataman alueen sisäpuolella.

Metro edellyttäisi Santahaminan saamista rakennusalueeksi, mistä ei tässä vaiheessa ole mitään takeita. Oletetun metron kannattavuus aikanaan ei saa määrätä tämän päivän suunnittelua. Metrotunnelin rakentaminen Kruunuvuoren selän alitse söisi vuosikymmeniä varoja Helsingin joukkoliikenteen muulta kehittämiseltä.

Kun Kruunuvuorenrannan rakentaminen rajoitettaisiin öljysataman alueelle ja yllämainitut luonto- ja kulttuurikohteet suojeltaisiin rakentamiselta, myös asukasmäärä rajoittuisi vastaavasti. Silloin riittäisivät liikenneyhteydet Herttoniemen metron kautta pitkään.

Meidän vaatimuksemme on, että

        -   Kruunuvuorenrannan rakentaminen rajataan vain nykyisen öljysataman  alueelle;

       -   mitään nykyisiä suunnitelmia ei rakenneta metrohankkeen varaan;

-   Laajasalon kauniin merellisen, metsäisen ja kallioisen luonnon säilyttäminen ja hoitaminen otetaan huomioon kaikessa suunnittelussa.