Seuran kannanottoja 2013

Kruunuvuorenranta, Kruunuvuori, asemakaava ja asemakaavan muutos, osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2013

Helsingin kaupunki, Kirjaamo

Kaupunkisuunnitteluvirasto

PL 10

00099 HELSINGIN KAUPUNKI                               11.1.2013

Viite: Laajasalo, Kruunuvuorenranta, Kruunuvuori, asemakaava ja asemakaavan muutos, osallistumis- ja arviointisuunnitelma

MIELIPIDE

Laajasalo-Degerö Seura ry (jäljempänä LDS) esittää seuraavan mielipiteen suunnittelun lähtökohdista:

Kaavoitustoimikuntamme puheenjohtaja Markku Tilli (MT) tapasi kaavan valmistelija arkkitehti Elina Ahdeojan saamamme kutsun mukaisesti 17.12.12 klo 16:00 – 18:00 Laajasalon kirjastossa

Käydyssä esittelykeskustelussa oli mukana muitakin laajasalolaisia esittämässä kysymyksiä sekä tekemässä ehdotuksia suunnittelun lähtökohdiksi. Keskusteluista ei tehty mitään muistiota, mutta toivottiin, että esittelijä kirjaa ne itselleen muistiin.

Esittelijä totesi esittelyn aikana, ettei mitään kirjallista mielipidettä tarvitse vielä tehdä aiheista, jotka tulivat esille näin suunnittelun vasta käynnistyessä ja, että hän kyllä muistaa ne

Arviointisuunnitelmassa kyllä todetaan, että mielipiteensä voi esittää myös suullisesti kaavan valmistelijalle, mutta miten voidaan luottaa siihen, että hän ne muistaa, kun ei keskustelun aikana tehnyt mitään muistiinpanoja?

Edellä olevaan viitaten LDS katsookin aiheelliseksi esittää jo suullisesti 17.12.12 MT:n esittämän mielipiteen näin kirjallisesti:

Haakoninlahti 1:n asemakaava on tullut lainvoimaiseksi 5.1.12. Haakoninlahti 1:n asemakaavan laadinnan yhteydessä LDS:lle ilmoitettiin kysyttäessä, että Haakoninlahti 1:een aiottu joukkoliikenteen lauttayhteys tullaan esittämään vasta Kruunuvuoren asemakaavassa. LDS edellyttää, että joukkoliikenteen lauttayhteydelle esitetään ja suunnitellaan varaus Kruunuvuoren kaavassa huomioiden lauttayhteyden tarvitsemat liityntäliikenneyhteydet ja paikoitusalueet yms, vaikka lopullista joukkoliikenneratkaisua Kruunuvuorenrannasta kantakaupunkiin ei olekaan vielä ratkaistu.

Laajasalo-Degerö Seura ry

Tuomas Loikkanen, puheenjohtaja

Marja-Liisa Laakkonen, sihteeri

Valituslupahakemus KHO:lle, helmikuu 2013

Tutkimatta jätetyt valitusperusteet

Hallinto-oikeus oli jättänyt seuran vastaselityksessään esittämiä seikkoja tutkimatta pitäen niitä uusina valitusperusteluina. Seura katsoo esittäneensä vastaselityksessään lisäperusteluita valituksessaan esittämilleen valitusperusteille.

1.1 Kortteleissa 49040, 49041 ja 49093 suojellut jalopuut

Eräänä valitusperusteena seura on esittänyt valituksensa jalopuumetsikköä käsittelevässä osassa 4.3.5 Jalopuumetsikkö, että asemakaavaa ei ole laadittu siten, että luonnonympäristoä vaalittaisiin eikä erityisiä arvoja hävitettäisi. Seura katsoo, että koska jalopuiden suojelu on riittämätöntä, niin silloin luonnonympäristöä ei vaalita ja tuhotaan sen erityisiä arvoja.

1.2 Matelija- ja sammakkoeläinkartoitukset sekä lepakkokartoitukset

Eräänä valitusperusteena seura on esittänyt useissa kohdissa valitusta sen, että selvitykset eivät ole riittäviä. Valituksen luontotietojärjestelmää käsittelevässä osassa 4.3.4 Julkinen luontotietojärjestelmä todetaan erityisesti, että julkisessa luontotietojärjestelmässä Borgströminmäen asemakaava-alue on puutteellisesti tutkittu. Väitettä tukee luontoitetojärjestelmän matelija- ja sammakkoeläin-sekä lepakkokartoituksissa esiin tuodut puutteet.

Seuran vastaselityksessään mainitsema lepakkokartoitus on osa Stansvikin lehto- ja kaivosalueen hoito- ja käyttösuunnitelma-luonnosta, jonka Helsingin kaupungin ympäristölautakunta päätti 10.1.2012 (§ 6) lähettää lausuntoja varten mm. seuralle. Samana päivänä 10.1.2012 oli myös seuran johtokunnan kokous. Seura käsitteli suunnitelmaluonnosta seuraavassa kokouksessaan 14.2.2012, jolloin Borgströmimäen asemakaavan hyväksymis-päätöksen valitusaika (1) oli päättynyt. Seuralla ei ole ollut realistisia mahdollisuuksia tutustua suunnitelmaluonnokseen ennen valitusajan päättymistä, siksi HHaO:n olisi pitänyt tutkia lepakkokartoitukseen liittyvät uudetkin valitusperusteet.

Lisäksi lepakkokartoitus osoittaa, että Borgströminmäen asemakaava-alueella on havaittu lepakoita.

1.3 Elinympäristöihin liittyvissä selvityksissä

Kuten edellä mainittiin, on seura useissa kohdissa valitusta esittänyt yhtenä valitusperusteen sen, että selvitykset eivät ole riittäviä.

Vastaselityksessään seura väitti, että vahvimmat puutteet ovat elinympäristöihin liittyvissä selvityksissä, joita ei ole metsäisten luontotyyppien osalta käytännössä tehty lainkaan ja lueteltiin keskeisiä luontotyyppejä, joiden osalta selvitykset puuttuvat.

METSO-ohjelman tuloksia käsiteltiin Helsingin ympäristölautakunnan 27.3.2012 kokouksessa.

Ympäristölautakunta päätti kohdassa § 104 merkitä tiedoksi Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen teettämän Metsien monimuotoisuus -inventoinnin (METSO) tulokset. Seuralla ei ole ollut mahdollisuuksia tutustua inventoinnin tuloksiin ennen valitusajan päättymistä, siksi HHaO:n olisi pitäyt tutkia siihen liittyvät uudetkin valitusperusteet.

2 Yleiskaavan ohjausvaikutus

Borgströminmäen asemakaava-alue kuuluu yleiskaavakartalla Suunnittelualue-merkinnällä rajattuun alueeseen. Suunnittelualue-merkintään liittyvän määräyksen mukaan: Yleiskaava osoittaa suunnittelualueen maankäyttömuodot ja niiden väliset suhteet. Niiden sijainti ja rajaukset ratkaistaan yksityiskohtaisella kaavoituksella. Näin ollen yleiskaavakartalla kuvataan yhtä monista sallituista maankäyttöratkaisuista Suunnittelualue-merkinnän rajaamalla alueella. Asemakaavan laatija voi ratkaista yleiskaavan sallimia maankäyttömuotojen sijainnit ja rajaukset vapaasti kunhan yleiskaavan kuvaamat maankäyttömuodot ja niiden suhteet ovat yleiskaavakartalla esitetyn mukaisia ja yleiskaavamääräyksen tarkoitus otetaan huomioon. Maankäyttö- ja rakennuslain 41 § mukaan yleiskaavamääräyksiä tarvitaan kaavan sisältövaatimukset täyttävään suunnitteluun. Yleiskaavan sisältövaatimuksiin kuuluu maakuntakaavan huomioon ottaminen.

Yleiskaavassa Kerrostalovaltainen alue, asuminen/toimitila -merkintään liittyy määräys:

Aluetta kehitetään asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen sekä virkistyksen käyttöön ja ympäristöhaittoja aiheuttamattomaan toimitilakäyttöön sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön.

 Virkistysalue-merkinnän kaavamääräys kuuluu:

Maisema- ja luontoalueita kehitetään koko kaupungin kannalta merkittävinä virkistys- ja ulkoilualueina, jotka jäsentävät kaupunki-rakennetta. Alueelle saa rakentaa tarpeellisia yhdyskuntateknisen huollon tiloja ja liikenneväyliä.

2.1 Rakennettavien korttelialueiden pinta-alan suhde virkistysalueisiin yleiskaavassa.

Yleiskaavaan merkitty suunnittelualue jakautuu Kruunuvuoren-rannan osayleiskaava alueeseen ja maankäyttösuunnitelma-alueeseen. Osayleiskaava on saanut lainvoiman ja korvannut yleiskaavan. Osayleiskaavassa ei ole Suunnittelualue-merkintää. Maankäyttösuunnitelma-alueella on lainvoiman saaneet Koirasaarentien ja Gunillankallion asemakaavat, joista edellinen sisältää vain katualueen.

Koirasaarentien asemakaava pitänee laskea yleiskaavan asuinrakentamisalueeseen (Kerrostalovaltainen alue). Borgströminmäen tai Gunillankallion asemakaava ei noudata yleiskaavassa kuvattua maankäyttösuunnitelmaratkaisun rajoja ja asemakaavoissa on huomattavasti vähemmän virkistysalueita kuin yleiskaavakartalla kuvatussa maankäytöratkaisussa. Asemakaavoihin merkittyjä lähivirkistysalueita ei voi lukea kaupungin kannalta merkittäviin virkistys- ja ulkoilualueisiin ja ne on siksi luettava asuinrakentamisalueisiin. Myös virkistysalueet, jotka ovat virkistykseen sopimattomilla melualueilla tai pirstaloituneina rakennusten väleihin on luettava sisältyviksi asuinrakentamis-alueisiin. Siten Gunillankallion, Borgströminmäen ja Koirasaarentien asemakaava-alueiden yhdessä muodostamalla maankäyttö-suunnitelma alueella on huomattavasti vähemmän virkistysalueita kuin yleiskaavakartalla kuvatussa maankäyttöratkaisussa. Näin yleiskaavaa tulkiten, Borgströminmäen asemakaava on yleiskaavan vastainen.

Kaava-asiakirjoista ei löydy yhteenvetoa yleiskaavan Suunnittelualue-merkinnä rajaamalle alueelle laadittujen lainvoiman saaneiden kaavojen maankäyttömuotojen välisistä suhteista ja yleiskaavan osoittamista maankäyttömuotojen määristä. Näin ollen yleiskaavan toteutumista ei voi arvioida pelkästään kaava-asiakirjojen perusteella.

2.2 Paloasema

Kaava-alueella korttelista 49044 on osa varattu pelastustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi. Pelastustoiminta toistuvine hälytysajoneuvo lähtöineen aiheuttaa melua eikä siksi ole ympäristö-haittoja aiheuttamatonta toimitilakäyttöä (2). Pelastusaseman korttelialueen sijoittaminen asuinalueelle on yleiskaavan vastaista.

3. Kaavan selvitysten riittävyys ja niiden esitystapa

Alueen luonnonarvoja koskevat kaupungin ympäristökeskuksen luontotietojärjestelmän tiedot eivät olleet Borgströminmäen asemakaavaa laadittaessa osallisten käytettävissä sellaisessa muodossa, että osalliset olisivat voineet lausua niistä mielipiteensä laissa edellytetyllä tavalla. Näin ollen osayleiskaava ei perustu näiltä osin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin.

3.1 Tutkimatta jätetyt perustelut

HHaO on jättänyt tutkimatta seuran vastaselityksessä esittämät lisäperustelut sille seuran valituksessa esittämälle valitusperusteelle, että Borgströminmäen asemakaava ei perustu riittäviin selvityksiin.

3.2 Kaavoituksen pohja

HHaO päätöksessä ja kaupunginhallituksen lausunnossa sekä seuran jättämässä valituksessa väitetään, että kaavoituksen pohjana on käytetty kaupungin ympäristökeskuksen luontotietojärjestelmää. Seuran väite perustuu oletuksiin ja kaupunginhallituksen muissa yhteyksissä esittämiin väitteisiin.Tällaista väitettä ei esitetä kaava-asiakirjoissa.

Lisäksi luontotietojärjestelmä ei Borgströminmäen asemakaavan kohdalla tarjoa riittäviä pohjatietoja kaavoitukselle.

3.3 Luontotietojärjestelmä ja sen verkkoversio

Kaupungin ympäristökeskuksen luontotietojärjestelmä mainitaan ainoastaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitteenä olevan selvityksen Kruunuvuorenranta, osayleiskaavaehdotus ja maankäyttö-suunnitelmaehdotus, vaikutukset virkistysalueisiin ja luonnon-ympäristöön (Ksv, 2008) yhtenä lähteenä. Vaikutusselvityksen Borgströminmäen asemakaava-aluetta käsitelevillä sivuilla 27 - 29 ei viitata käytettyihin lähteisiin (paitsi kallioalueen kohdalla, josta jäljempänä). Luontotietojärjestelmää ei mainita muissa kaava-asiakirjoissa. Osalliset eivät siten ole voineet tietää, mistä kaava-aluetta koskevat luontotiedot ovat olleet peräisin.

Missään kaava-asiakirjoissa, osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa tai sen liitteissä, internetin ptp.hel.fi/hanke -sivulla eikä etenkään edellä mainitussa vaikutusselvityksessä mainita internetissä olevaa luontotietojärjestemän julkista verkkoversiota. Osalliset eivät ole voineet tietää, että luontotietojärjestelmästä on olemassa julkinen verkkoversio.

Osalliset ovat toki voineet saada muuta kautta tiedon julkisen luontotietojärjestelmän olemassaolosta, kuten seura on saanut. Tällöin sitä käytäessään he ovat voineet todeta selvityksen Borgströminmäkeä koskevien tietojen todennäköisesti olevan peräisin luontotietojärjestelmästä ja sen, että se ei sovellu suunnittelukäyttöön. Sitä ovatko tiedot samat kuin järjestelmän virkamiesversiossa, he eivät ole voineet mitenkään tietää.

4 Valtakunnallisesti arvokas kallioalue

4.1 Selvitykset

Kallioalueen arvostus, arvot ja rajaus on esitetty vuonna 2004 ilmestyneessä Suomen ympäristökeskuksen raportissa. Raporttia ei mainita kaava-asiakirjoissa eikä kaava-asiakirjoista muutenkaan selviä, mikä kallioalueessa on merkittävää. Kaava ei ole perustunut riittäviin selvityksiin.

4.1.1 Raportti

Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2004 julkaisemassa Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta kannalta arvokkaat kallioalueet Uudellamaalla -raporttissa asemakaava-alueen kallioalueen arvoluokka on 4 eli se on luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokas kallioalue ja sillä on maa-aineslain 7 §:n tarkoittamaa valtakunnallista tai muutoin huomattavaa luonnonsuojelullista merkitystä. Kallioalueen tärkeimmät tekijät ovat:

• geologinen arvo on 3

• biologinen arvo on 3

• maisema-arvo on 4

ja muut arvot:

• Historialliset arvot: 3

• Monikäyttöarvot: 2

• Muuttuneisuus: 3

• Lähiympäristön arvot: 3

Raporttia varten tutkituista kallioalueista 1-arvoluokkaan ei kuulunut yksikään, 2-arvoluokkaan 7 %, 3-arvoluokkaan 29 %, 4-arvoluokkaan 46 % ja loput arvoluokkiin 5 ja 6. Arvoluokkiin 1-4 kuuluvat luokitellaan valtakunnallisesti arvokkaiksi.

Raportissa arvokas kallioalue on rajattu käsittämään lähes koko asemakaava-alueen rakentamaton osa. Raporttia ei mainita kaava-asiakirjoissa.

4.1.2 Vaikutuselvitys

Edella mainitussa vaikutusselvityksessä (3) viitataan kallioalueen kohdalla Suomen ympäristökeskuksen raporttiin Uudenmaan maakunnan luonnon- ja maisemasuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet. Kysessä lienee 20.3.2002 päivätty, Jukka Husa ja Jari Teeriaho laatima raporttiluonnos Uudenmaan maakunnan luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet. Raporttiluonnos ei ole ollut osallisten saatavilla.

 Vaikutusselvityksessä kallioselänne on rajattu oikein: käsittää lähes koko Koirasaarentien pohjoisosan luonnonalueen. Sen mukaan kallioalueen tärkeimmät arvot perustuvat kallioalueen geologisesti ja geomorfologisesti merkittävyyteen sekä siihen, että kalliossa on edustavia mineraaliesiintymiä sekä siihen, että alueella on vaateliasta kalliolajistoa ja lehtoa. Kallioalueen valtakunnallista merkittävyyttä vaikutusselvitys ei mainitse.

Vaikutusselvitykseen kirjatut tiedot kallioalueesta ovat puutteelliset.

4.1.3 Asemakaavaselostus ja vuorovaikutusraportti

Asemakaavaselostuksen mukaan kallioalue on maakuntakaavaan merkitty arvokas geologinen muodostuma tai kallioiset selänteet ovat geologisesti ja geomorfologisesti arvokkaita. Selostuksessa ei mainita kallioalueen muita arvoja tai sen valtakunnallista merkitystä.

Asemakaavaselostuksen maakuntakaava käsittelevässä osiossa kallioselänne on rajattu oikein (käsittää lähes koko Koirasaarentien pohjoisosan luonnonalueen), mutta muualla rajaus on väärä (kallioalue on asemakaava-alueen luoteisosassa Koirasaarentien ja Kaitalahden omakotialueen välimaastossa).

Vuorovaikutusraportin rajaus on myös väärä (kallioalue sijaitseen asemakaava-alueen länsiosassa). Vaikuttaa siis siltä, ettei kaavoittajalla ole ollut käytössään kaikkia tarvittavia tietoja kallioalueesta.

5 Jalopuumetsikkö

Seura lienee muotoillut huonosti perustelut valitusperusteelleen, että asemakaava on luonnonympäristön vaalimista ja niihin liittyvien erityisten arvoja hävittämiskiellon vastainen. Perusteluna oli tietenkin se, että LSL:n nojalla suojeletavaa jalopuumetsikköä (ns. asukkaiden ehdottama rajaus) ei suojeltu kaavassa eikä se, että muita jalopuiden kasvualueita suojeltiin. Asemakaavassa esitetty suojeluratkaisu säilyttää LSL:n nojalla suojeltavan jalopuumetsiköstä vain joitain puita, mutta itse metsä tuhotaan.

Jalopuuinventointien puutteiden kuvaamisella perusteltiin myös kaavaa varten tehtyjen selvitysten riittämättömyyttä.

Asemakaavaselostuksessa sanottiin suoraan, että LSL:n nojalla suojeletavan jalopuumetsikön tilalle löytyi kaksi korvaavaa aluetta, jotka rajattiin asemakaavakarttaan asemakaavamerkinnöillä (sj-merkintä A- ja Balueille). B-alue koostuu pääosin vaahteroista eikä siten voi korvata pääosin tammista koostuvaa metsikköä. A-alueen paremmuutta perusteltiin sillä, että alueella kasvaa 23 tammea eli 7 tammea enemmän kuin LSL:n nojalla suojeltavalla jalopuumetsikössä (4), mikä perustuu puutteelliseen puiden inventointiin kuten seuran valituksessa osoitettiin. Asemakaava siis perustuu puutteellisiin selvityksiin. Alueella runkomaisia tammia on huomattavasti vähemmän kuin LSL:n nojalla suojeltavala alueella.

A-alue ei myöskään ole niin yhtenäinen alue kuin LSL:n nojalla suojeltava jalopuumetsikkö. Helsingin kaupungin ymparistökeskus määritteli LSL:n nojalla suojeltava jalopuumetsikön rajauksen eikä hyväksynyt rajaukseen ulokkeita, joilla olisivat kasvattaneet puiden lukumäärää ilman, että pinta-ala olisi kasvanut samassa suhteessa ja siten saavutettu LSL:n kriteerit puuston tiheydelle. A-alueen rajauksessa ulokkeita käytettiin.

A-alueen ja yksittäisten pihatammien suojelu ei muuta sitä tosiasiaa, että LSL 29 § tarkoittaman luontaisesti syntyneen, merkittäviltä osin tammista koostuvan metsikön ominaispiirteet eivät säily asemakaava-alueella.

6 Liikenneselvitykset, melu, hiukkaset ja hiljaiset alueet

Asemakaavaselostuksen liitteenä olevissa melulaskennoissa ei ole määritetty A-painotettua liikennemelun äänitasoa (LAeg) vaan painottamaton äänitaso (Leg). Melulaskennasta ei selviä laskennassa käytetty ennusteliikenne (5) eikä raskaan liikenteen osuus. Melulaskennan perusteella ei voida arvioida saavutetaanko Borgströminmäen asemakaava-alueen rakennuksissa valtioneuvoston päätöksen nro

993/1992 mukaiset sisämelun äänitasot. Meluselvitykset eivät ole riittävät.

______

1. Valitusaika päättyi 23.1.2012
2. Pientalovaltainen alue -merkintään liittyy samansisältöinen määräys
3. Kruunuvuorenranta, osayleiskaavaehdotus ja maankäyttösuunnitelmaehdotus, vaikutukset virkistysalueisiin ja luonnonympäristöön (Ksv, 2008)
4. Selostuksen liitteen mukaan A-alueella kasvaa 22 tammea ja LSL:n nojalla suojeltavassa jalopuumetsikössä 16 tammea.
5. Liitteen melukartan oikeassa alareunassa olevasta tietolaatikosta puuttuu ennusteliikenne, yleensä karttoihin tulostuu myös laskennoissa käytetty raskaan liikenteen osuus ennusteliikenteestä