Kaupunkipolku
Huomaa, että tulostettavana on toistaiseksi versio vuodelta 2014. Uusi ajantasainen versio on työn alla (2/2022)
Seurassa on koottu 33 kohteesta koostuva kaupunkipolku, jota kävelemällä voi tutustua alueen historiaan, kulttuuriin, katujen nimiin ja luontokohteisiin. Reitti on n. 4 km pitkä ja sen kävelemiseen menee 1-2 tuntia. Reitti alkaa Ylistalolta, minne se myös palaa kuljettuaan Tullisaaren kautta.
Tämän sivun lopussa on lueteltu kaikkien tietojen lähteet, joita tutkimalla löytää myös paljon mielenkiintoista lisätietoa.
Huom. Tekstissä mainitut ”vasemmalla” ja ”oikealla” toimivat kulkusuunnassa numerosta 1 (Ylistalo) järjestyksessä eteenpäin.
Tämän sivun yläreunassa on linkki kaupunkipolusta tehtyyn pdf-tiedostoon, jonka voi tulostaa mukaansa kävelylle.
1. Ylistalo – Uppby hemman (ett hemman, hemmanet = tila); Muurahaisen polku 4
Yliskylän eli Uppbyn tila ei ole kartano, eikä se ole koskaan myöskään kuulunut mihinkään Laajasalon kartanoon. Uppbyn tilaa viljeli 1600-luvulta lähtien sama suku ja sen oma väki sukupolvesta toiseen koko tilan olemassaolon ajan (Lindberg) . Tilan viimeinen omistaja oli Lars. Hän kuoli vuonna 1987.
Tilaan on aikojen kuluessa kuulunut useita rakennuksia, jotka kaikki ovat tuhoutuneet tai purettu toista päärakennusta, Ylistaloa, lukuun ottamatta. Ylistalo on rakennettu v. 1804-05.
Ylistalo on Laajasalo-Degerö Seuran kotitalo, jota voi myös vuokrata kokous- ja juhlakäyttöön.

2. Muurahaisenpolku - Hästmyrstigen
Nimi on ollut käytössä vuodesta 1969.
3. Laajasalon kirjasto
Kirjasto sijaitsee nykyään Kauppakeskus Saaren toisessa kerroksessa. Vanha funktionalismia edustanut kirjastorakennus purettiin vuonna 2020.
Kirjastossa on erillinen ns. Laajasalo-hylly, mihin on koottu Laaja- saloa käsitteleviä julkaisuja. Kysy tarkemmin kirjastovirkalijoillta.
Kirjasto ei ole pelkkä kirjojen lainauspaikka, vaan siellä on paljon erilaisia ajankohtaisia tapahtumia, joista löytyy tietoa kirjaston verkkosivuilta.
https://www.helmet.fi/laajasalonkirjasto
4. Laajasalon kirkko
Laajasalon vuonna 2003 valmistuneen kirkon ovat suunnitelleet arkkitehdit Kari Järvinen ja Merja Nieminen. Rakennus on pääosin puuta. Kirkkorakennuksen, seurakuntasalin ja osittain kellotornin sekä toimintatilojen ulkoverhous on patinoitua kuparilevyä. Muilta osin ulkoverhouksessa on käytetty vaakalaudoitusta. Kirkko on palkittu vuonna 2004 korkeatasoisesta puurakentamisesta ja vuonna 2005 Copper in Architecture -palkinnolla.
Kirkon pihalla on rapakivigraniittinen siirtolohkare, joka on säästetty sen rakennuspaikalta.
Laajasalon kirkko on yksi Roihuvuoren seurakunnan kolmesta kirkosta (Roihuvuori, Tammisalo, Laajasalo). Kirkossa on myös kahvio, jossa voi pistäytyä kauppamatkalla. Kirkossa toimii arkisin kahvio.

5. Reposalmentie - Rävsundsvägen
Nimi on vuodelta 1953. Nimi on ollut kuitenkin käytössä jo ennen vuotta 1946 ja liittyy läheiseen Reposalmeen (Rävsundet).
6. Palvelukoti Sofia
Palvelukoti Sofia on esimerkki siitä, kuinka unelmista voi tulla totta! Vuosikymmeniä sitten syntyi pieni ryhmä, joka halusi edistää vanhusten asemaan Rudolf Steinerin antamien yhteiskunnallisten virikkeiden pohjalta. Oleellista oli ajatus vapaudesta, veljeydestä ja tasa-arvosta.
Ryhmä perusti Vanhustyöyhdistys Sofia ry:n. Jäsenet halusivat luoda hyvän vanhusten palvelukodin, jossa voi asua silloin kun kaipaa yhteisön ja erilaisten palvelujen tukea. Palvelukoti Sofia valmistui lopulta vuonna 2002 Helsingin Laajasaloon.
Talosta löytyy useita vuokra- ja omistusasuntoa, joiden koot vaihtelevat 32:sta 59 neliömetriin. Asunnoissa on tupakeittiö, makuuhuone, tilava kylpyhuone ja parveke.
Talo on suunniteltu antroposofisten virikkeiden pohjalta, joka tarkoittaa muun muassa eläviä, linjakkaita muotoja, esteettisyyttä ja viihtyvyyttä. Palvelutalosta löytyy Compass Group-ravintolan lisäksi mukava kirjasto, yhteisiä harrastustiloja sekä saunat ja pesula. Kaikki tilat ovat esteettömiä.
Talon toiminnan lähtökohtina ovat osallisuus, kiireettömyys ja ihmisen kohtaaminen.
7. Kuvernöörintie – Guvernörsvägen
Nimi on ollut käytössä vuodesta 1969 Degerön kartanon 1850-1873 omistaneen kenraalikuvernöörin mukaan (Platon Rokassowsky).
8. Laajasalontie – Degerövägen
Nimi on vuodelta 1953. Se on ollut käytössä jo ennen vuotta 1946 asussa Degerööntie – Degerövägen.
9. Koirasaarentie – Hundholmsvägen
Nimi ollut käytössä vuodesta 1957. Se johtaa Koirasaaren (Hundholmen) kohdalle Kruunuvuorenrantaan.
10. Svanströminpolku – Svanströmsstigen
Nimi on ollut käytössä vuodesta 1953, Helsingin meritullinjohtaja Augustin Larsson Svanströmin (eli Lars Michelsonin eli Lauri Mikonpojan pojan) mukaan. Hän omisti mm. Degerön kartanon vuosina 1645-58.
Augustin Larsson aateloitiin Svanström-nimisenä vuonna 1646.
Augustin Larsson Svanströmin kuoleman jälkeen Degerön kartanossa alkoi yli 100 vuotta kestänyt naisdynastia, jolloin kartano periytyi naisten kautta. Ensimmäinen näistä oli A. L. Svanströmin ”äksy leski Anna Grönfelt”. Rouva Grönfelt vaati itselleen myös Uppby hemman –tilan (= Ylistalon) omistusoikeutta. Tilan omisti tuolloin talonpojan leski Brita Hindersdotter, ”Kruunun Perämies Mattsin leski”. Väkivaltaisiakin piirteitä saanut kamppailu sekä oikeudenkäynti tilan omistuksesta kesti vuosia (1665-1676) ja sen voitti lopulta Brita Hindersdotter.
11. Renvallinkuja - Renvallsgränden
Nimi on ollut käytössä vuodesta 1958. Se on annettu senaattori Henrik "Heikki" Gabriel Renvallin (1872-1955) mukaan.
Renvall oli lakimies, toimittaja, vakuutusjohtaja ja senaattori. Hän oli myös Aino Acktén ensimmäinen mies (1901-1917).
12. Lauri Mikonpojan tie – Lars Mickelssons väg
Nimi on ollut käytössä vuodesta 1958. Helsingin pormestarin Lars Mickelssonin (Lauri Mikonpojan) mukaan, joka oli mm. Degerön saaren Tullholm-tilan omistajana 1587-1612.
Lars Mickelsson oli Helsingin seudun mahtimies. Ei tiedetä, missä hän syntyi ja mistä hän tuli. Yritteliäisyydellään hän kuitenkin kohosi Helsingin toiseksi rikkaimmaksi porvariksi. Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa hänen irtaimen omaisuutensa arvo oli 10 067 markkaa, kun Turun porvariston keskimääränen omaisuus oli 242 markkaa. – Lars Mickelsson oli niin varakas, että saattoi lainata rahaa kruunullekin.
Lars Mickessson oli myös kaupungin hallinnon johtomiehiä. Pormestarina hän oli ainakin vuosina 1584 ja 1593. Hän kuoli vuosien 1603 ja 1613 välillä ja jätti omaisuutensa vaimolleen, tyttärelleen ja pojalleen Augustin Larssonille, joka myöhemmin aateloitiin Augustin Larsson Svanström-nimisenä.
13. Reiherintie – Reihersvägen
Nimi on ollut käytössä vuodesta 1968. Se on annettu Tullholmin tilan kolmen omistajina olleiden, Helsingin pormestarin Kasper Reiherin (k. 1620), linnanpäällikkö Kasper Reiherin (k. 1647) ja kamreeri Magnus Reiherin (k. 1687), muistoksi.
Pormestari Kasper Reiherin pojantytär Brita Reiher aiheutti metelin Helsingin pitäjän kirkossa joulunaikaa 1669 pyrkiessään aatelisrouvien penkkiin. Muita merkittäviä Reiherin suvun naisia olivat Brita Reiherin tytär Annika sekä Helsingin kauppapormestarina toimineen Johan Greekin leski Märta Reiher.
14. Henrik Borgströmin tie – Henrik Borgströms väg
Nimi on ollut käytössä vuodesta 1953. Se on annettu tunnetun liikemiehen ja mesenaatin, kauppaneuvos Henrik Borgströmin (1799-1883) mukaan.
Borgström oli ensin Turholman kartanon vuokralaisena vuodesta 1838 ja omistajana, kun Keisarillinen Senaatti v. 1878 Borgströmin suurten ansioiden vuoksi myöntyi vaihtamaan hänen Espoossa sijainneen kartanonsa Turholmaan. Turholma oli Borgströmin hallussa hänen kuolemaansa saakka ja perikunnnan omistuksessa vuoteen 1910 asti.
Henrik Borgström oli varakas liikemies, tupakkatehtailija ja laivanvarustaja ja aikansa merkittävimpiä helsinkiläisiä vaikuttajia. Hän oli myös puutarhakulttuurin rakastaja ja Sekä Tullisaaren puisto että Eläintarhan puisto ja Kaivopuisto ovat hänen käsialaansa.
15. Borgströminmäki; ”Valtakunnallisesti arvokas kallioalue” Koirasaarentien pohjoispuolella
Suomen ympäristökeskus SYKE määritteli v. 2004 Koirasaarentien pohjoispuolisen kallioalueen yhdeksi Helsingin kolmesta ”valtakunnallisesti arvokkaasta kallioalueesta”. Alue on yhtenäinen ja rajautuu selvästi Koirasaarentiehen, öljysatamaan, Päätiehen ja Henrik Borgströmin tiehen.
Laajasalo-Degerö Seura sekä monet muut tahot, mm. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys Helsy, Pro Kruunuvuori –liike, paikalliset taloyhtiöt ja yksittäiset henkilöt, ovat toistakymmentä vuotta kaikin tavoin yrittäneet puolustaa alueen säilyttämistä viher- ja virkistysalueena, mutta tuloksetta. Viimeisenä vaiheena korkein hallinto-oikeus (KHO) hylkäsi seuran valituslupahakemuksen 31.10.2013, joten alue rakennetaan. Se on nimetty Borgströminmäeksi.
16. Kumianpää – Hangedet
Nimi on ollut käytössä vuodesta 1965. Se on ollut keskiajalla meritien satamapaikka.
Kumianpää – Hangedet on Hangon (Hankoniemen) keskiaikainen nimi.
17. Orisaarentie – Hästövägen
Nimi on ollut käytössä vuodesta 1965; Se on ollut keskiajalla meritien satamapaikka.
Orisaari - Hästö on saari Tammisaaren saaristossa.
18. Tullisaari – Turholm
Nimi tullut vuonna 1959 kaupunginosan osa-alueen nimeksi, vanhasta tilan nimestä Turholm. Nykyinen suomalainen nimi on johdettu Tullholm-nimestä.
Kustaa Vaasa antoi Tullisaaren tilan porvoolaiselle Per Jönsson Ruuthille v. 1558. Hänen jälkeläisensä omistivat tämän rälssitilan (= maaveron maksusta ikuisiksi ajoiksi vapautettu maatila) vuoteen 1687. Omistajina oli Helsingin mahtimiehiä, mm. Per Ruuthin vävy Lars Mickelsson (Lauri Mikonpoika).
Tullisaari eli loistokauttaan Henrik Borgströmin aikaan. Silloin siellä kokoontui maan johtavia kulttuuri- ja liiike-elämän edustajia, mm. Sakari Topelius, J.W. Snellman, C.L. Engel, J.L. Runeberg ja Fredrik Pacius. Topeliuksen vaimo Emelie Lindqvist oli Henrik Borgströmin vaimon Carolinan serkku.

19. Tullisaaren eli Henrik Borgströmin puisto
Tullisaaren, ja samalla sen puiston, omistajia on ollut lukuisia. Kiinnostavin on kuitenkin Henrik Borgströmin aika.
Puutarhataide oli Borgströmin suuri kiinnostuksen kohde. Tullisaaren puisto oli hänen väsymättömän innostuksensa kohde. Hän halusi valita jokaisen puun, pensaan ja kukkapenkin ja määrätä, miten tiet oli vedettävä ja mitä kasvihuoneiden ja –lavojen piti tuottaa.
Myös Kaivopuiston ja Eläintarhan puistojen luominen ovat pääasiassa Henrik Borgströmin ansiota.

20. Deckerin huvila
Vaalea puinen rakennus, jossa asuu Henrik Borgströmin jälkeläisiä. Yksityiskäytössä. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Theodor Decker Henrik Borgströmin tyttärelle, jonka kanssa hän oli naimisissa (Adéle Borgström). Rakennuksen parveke on suunniteltu siten, että Adéle ja hänen äitinsä pystyivät vilkuttamaan toisilleen äidin asuessa viereisessä Turholman kartanossa.
21. Arkkitehti Theodor Decker
Aleksander (Alexander) Theodor Decker (1838–1899) oli suomalainen arkkitehti, joka opiskeli arkkitehdiksi Tukholman taideakatemiassa vuosina 1858–1863. Ennen opintojaan Decker oli ehtinyt olla arkkitehtioppilaana sekä intendentin konttorissa että Turun lääninarkkitehdin Georg Theodor von Chiewitzin luona.
Opintojensa jälkeen 1865 Decker nimitettiin Turkuun vt. lääninarkkitehdiksi. Hän jatkoi yleisten rakennusten ylihallituksen palveluksessa vuoteen 1875, jolloin hän erosi ja työskenteli jonkin aikaa yksityisenä arkkitehtina. Hän oli mm. osakkaana Theodor Höijerin ja Frans Sjöströmin Suomen ensimmäisessä yksityisessä arkkitehtitoimistossa. Decker palasi ylihallituksen arkkitehdiksi vuonna 1883.
Theodor Decker, Henrik Borgströmin vävy, suunnitteli puistoon 1870- ja 1880-luvuilla huvilat kolmelle Borgströmin 11 lapsesta.
22. Tullisaaren päärakennuksen kivijalka
Deckerin huvilalta kävely jatkuu kohti laituria päärakennuksen kivijalan ohi. Rakennus paloi vuonna 1958 (Turholman kartano). Rakennus on monien vaiheiden jälkeen toiminut sitä ennen mm. työssäkäyvien naisten lepokotina, jonka lempinimi oli Pigero – Piianrauha, sillä H.Borgströmin pojan tytär Selma Schulman testamenttasi alueen Helsingin kaupungille vuonna 1906 ”avoimeksi virkistyspaikaksi sekä päärakennuksen ympäristöineen hyväntekeväisyyskäyttöön.”
(Jatka kävelyä alas rantaan ja nouse sitten ennen laituria etuoikealle ylös mäkeen, missä näkyy talon kivijalka ja pieni muistokivi.)
23. Leonard Borgströmin talon kivijalka ja Faithful little Tim –muistokivi
Henrik Borgströmin pojan, valtiopäivämies, kauppaneuvos Leonard Borgströmin (1832–1907) ja hänen perheensä huvila rakennettiin vuonna 1870. Huvila on purettu, mutta sen kivijalka ja pihapiiri on kaivettu esiin puiston myöhempien restaurointitöiden yhteydessä 2000 -luvulla. Ne sijaitsevat rinteessä vaalean puutarhurin talon vieressä.
Pihapiirissä on myös perheen koiran hauta ja pieni hautakivi. Leonard oli opiskellut Englannissa ja hänen vaimonsa oli englantilainen Alice Travers. Siksi kivessä lukee englanniksi ”Faithful little Tim” – uskollinen pikku Tim.


24. Aino Acktén huvila
Nykyisin Aino Acktén huvilana tunnettu rakennus rakennettiin alun perin Henrik Borgströmin Emelie-tyttärelle, joka oli naimisissa kenraalimajuri Jakob Julius af Lindforsin kanssa.
Kaksikerroksinen ja koristeelliseen uusrenessanssityyliin rakennettu puuhuvila valmistui vuonna 1877 ja oli alun perin nimeltään Villa Lindfors. Siinä on käytetty pystyhirsirakennetta. Aino Ackté osti huvilan kesäasunnokseen vuonna 1904 ja sai käyttää sitä kuolemaansa saakka vuonna 1944. Maat nimittäin myytiin Helsingin kaupungille jo vuonna 1929. Rakennus entisöitiin vuosina 1986–1987 alkuperäisasuunsa. Seinät ovat olleet mm. vaalean yksiväriset tätä aikaisemmin.
Aino Acktén huvila on Helsingin kaupungin ainoa alkuperäisenä 1870-luvulta säilynyt helsinkiläishuvila.
Huvila on tällä hetkellä käyttämättä kosteusvaurioiden vuoksi, mutta sen kuntokartotus on tehty ja peruskorjaukseen myönnetty 2,5 miljoonaa euroa.

25. Jakob Julius af Lindfors
Kenraalimajuri Jakob Julius af Lindfors (1831-1903) perusti mm. Helsingin Talvipuutarhan, joka on lahjoitettu kaupungille. Lahjoittajan tahto oli, että kaupunkilaiset saavat tutustua Talvipuutarhaan maksutta, eikä pääsymaksua peritä tänäkään päivänä.
26. Aino Acktén huvilan lampi = Tullisaaren kalkkikaivos
Aino Acktén huvilan alapuolella oleva lampi on vanha kalkkikaivos. Se on ollut aina sammakoiden merkittävä kutupaikka.
27. Aino Ackté
Aino Ackté (1876-1944) oli ensimmäinen suomalainen kansainvälinen oopperatähti ja suomalaisen oopperan uranuurtajia. Hän työskenteli kotimaansa lisäksi muun muassa Pariisin ja New Yorkin maailmankuuluilla oopperanäyttämöillä.
Ackté alkoi vuonna 1912 järjestää kansainvälisiä Olavinlinnan oopperajuhlia, joista ensimmäiset pidettiin 3. heinäkuuta 1912. Olavinlinnan oopperajuhlat järjestettiin vuosina 1912–1914, 1916 ja 1930. Tarkoitus oli esittää oopperataidetta kansanomaisesti tajuttavassa muodossa. Ackté lauloi itse aluksi kaikki pääosat.
Pariisin-vuosiinsa saakka Aino Ackté käytti alkuperäistä sukunimeään Achté. Hän joutui opiskeluaikanaan kuitenkin muuttamaan se muotoon Ackté välttääkseen joutumasta pilkan kohteeksi (ranskan kielen acheté = ostettu).
28. Kagaalin muistokivi
Aino Acktén huvilan läheisyydessä on pystykivi, missä on ainoastaan teksti "Vuonna 1901 3:s päivä elokuuta", sekä sama ruotsiksi toisessa kyljessä.
Kagaali oli ensimmäisen sortokauden aikana syntynyt venäläistämispolitiikkaa vastustava salainen järjestö. Se perustettiin Villa Lindforsissa eli nykyisessä Aino Acktén huvilassa, joka vuosisadan vaihteessa oli kenraalimajuri Jakob Julius af Lindforsin, Henrik Borgströmin vävyn, omistuksesssa. Lindfors kutsui asevelvollisuuden vastustajat Tullisaareen, koska kokousta ei uskallettu pitää Helsingissä.
Kokouksen muistoksi pystytettiin puistoon kivi.

29. Killingholman saari
Jatkettaessa matkaa rantaa myötäilevää polkua pitkin jää vasemmalle Killingholman saari, jonne johtaa kapeahko ponttoonisilta. Killingholmassa on ollut kaksi huvilaa mm. Aino Acktén äidilleen rakennuttaman Emmi Achtén talo, jonka kivijalka on edelleen paikoillaan. Helsingin kaupunki on purkanut saaren rakennukset 1960 -luvulla. Saaren ympäri menee miellyttävä polku.
30. Navetan kivijalka ja punainen vilja-aitta
Rinnettä ylöspäin kuljettaessa tietä pitkin näkyy vasemmalla puolella entisen navetan kivijalka ja oikealla punaruskea vilja-aitta. Vilja-aitta ei ole kuulunut alkuperäiseen tilaan, vaan on siirretty paikalle myöhemmin muualta. Se saattaa kuitenkin olla Theodor Deckerin suunnittelema (lähde Helsingin kaupunginmuseo).

31. Rantatie
Kävely jatkuu alas rinnettä, missä ennen rivitaloja käännytään vasemmalle rantatielle. Sen varrella on hienoa puustoa, mm. keväisin huumaavan tuoksuisia tuomia. Tietä pitkin pääsee lopulta Laajasalon ja Herttoniemen välisen sillan tuntumaan.

32. Axel Lindbergin tie – Axel Lindbergs väg
Nimi on ollut käytössä vuodesta 1953. Se on kuitenkin ollut käytössä jo ennen vuotta 1946 toisessa paikassa. Se on annettu Uppbyn tilan vuosina 1902-26 omistaneen Axel Lindbergin mukaan.
33. Kirkkosalmentie – Kyrksundsvägen
Nimi on ollut käytössä vuodesta 1965. Paikka on ollut keskiajalla meritien satamapaikka.
Kyrksund on salmi Hiittisten saaristossa.
Kirjallisia lähteitä:
- Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja 24, Kauppakirjapaino Oy, Helsinki 1981
- Kyllikki Kailari: Maalaismaisemista Itä-Helsingiksi, Itä-Helsingin Kulttuuriseura ry, 2005
- Aino Ackté – Elämänkaari kirjeiden valossa, toim. Pentti Savolainen ja Matti Vainio, WSOY, 2002
- Laajasalon Ylistalon historiaa, Laajasalo-Degerö Seura ry, 1999
Sähköisiä lähteitä:
Laajasalo-Degerö Seura, www.laajasalo.net
http://www.laajasalo.net/ylistalo/
Laajasalon kirjasto http://www.helmet.fi/laajasalonkirjasto,
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Laajasalon_kirjasto/Tapahtumat
Laajasalon kirkko http://www.helsinginkirkot.fi/fi/kirkot/laajasalon-kirkko
http://uusi.helsinginseurakunnat.fi/seurakunnat/roihuvuori.html?Deptid=2843
Palvelukoti Sofia http://www.palvelukotisofia.fi/
Wikipedia:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Renvall
http://fi.wikipedia.org/wiki/Henrik_Borgstr%C3%B6m
http://fi.wikipedia.org/wiki/Theodor_Decker
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aino_Ackt%C3%A9n_huvila
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aino_Ackt%C3%A9
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kagaali
http://fi.wikipedia.org/wiki/Julius_af_Lindfors
Helsingin kaupunki:
http://www.hel.fi/hki/HKR/fi/Viheralueet/Talvipuutarha/Historia
http://www.vihreatsylit.fi/?p=1627
Biografiakeskus http://www.kansallisbiografia.fi/kenraalit/?gid=249
Aino Acktén huvila http://www.ainoacktenhuvila.fi/
Helsingin seudun vanhat kaivokset ja louhokset http://arkisto.gtk.fi/op/OP_35.pdf
Ympäristöhallinto http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Geologiset_muodostumat/Kalliot/Valtakunnallisen_kallioalueinventoinnin_aluekohtaiset_raportit
Julkiset veistokset http://www.taidemuseo.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=96&sortby=statue
Arkkitehti Olli Kivinen http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=16551702
Kirkkosalmentien taloyhtiöiden historiaa http://koti.mbnet.fi/ykh/ykh_historia_uusin/index.html
Laajasalon ostoskeskus http://fi.yelp.fi/biz/laajasalon-ostoskeskus-helsinki
Koonnut Riitta Brelih, jolle voi lähettää palautetta s-postitse: etunimi.sukunimi(ät)pp.inet.fi
Tulostettava versio: