Helsingin luonnonsuojeluyhdistys Helsyn jäsenlehti Takiainen (2007)

HELSINGIN ARVOKKAIMMAT KALLIOALUEET UHATTUINA

 

Suomen ympäristökeskus (SYKE) on ympäristöministeriön toimeksiannosta kartoittanut maamme luonnon- ja maisemansuojelullisesti arvokkaita kallioalueita. Uudenmaan inventointia koskeva raportti ”Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Uudellamaalla” valmistui vuonna 2004.


Helsingissä säilynyt kolme valtakunnallisesti arvokasta kallioaluetta


Raportissa tutkijat ovat käyttäneet kriteereinä (1) geologis-geomorfologisia, (2) biologis-ekologisia ja (3) maisemallisia tekijöitä. Näiden kriteereiden perusteella Helsingissä on vain kolme valtakunnallisesti arvokasta kallioaluetta: Laajasalon Kaitalahti (Koirasaarentien pohjoispuolella oleva kallioalue), Viikki ja Mustavuori. Toistaiseksi nämä alueet ovat säilyneet luonnontilaisina, laajoina ja yhtenäisinä metsäalueina.

Nyt nämäkin alueet ovat joutuneet Helsingin rakennus- ja kaavoituspolitiikan uhkaamiksi. Näin siitäkin huolimatta, että kaupunkilaiset haluavat toisenlaista kaupunkisuunnittelua. 1990-luvulla ihmiset taistelivat aktiivisesti luonnon puolesta ja silloin "vihollisina" olivat saasteet. Nyt he taistelevat lähimetsien ja viheralueiden säilyttämisen puolesta ja "vihollisena" on kaavoitus.


Lähimetsät tärkeitä virkistysalueita


Lukuisat luontojärjestöt, kaupunginosayhdistykset, asukkaiden muodostamat pro-liikkeet, taloyhtiöt, erilaiset paikalliset yhteisöt ja yksityiset kaupunkilaiset taistelevat jatkuvasti lähimetsiensä puolesta. He vetoavat maankäyttö- ja rakennuslakiin, joka edellyttää vuorovaikutusta alueen asukkaiden ja suunnittelijoiden välillä. Usein tämä vuorovaikutus ei kuitenkaan toimi ja kansalaisen kuuleminen jää vain kosmeettiseksi pikkuseikaksi. 

Kaupunkisuunnittelun ja kaupunkilaisten välinen ristiriita heijastuu myös akateemiseen tutkimusmaailmaan. Tutkimuksissa, väitöskirjoissa ja eri viranomaisten tekemissä ja teettämissä raporteissa tulee toistuvasti esille kaupunkimetsien tärkeys kaupunkilaisille.

Tutkimukset osoittavat, että yli 90 % helsinkiläisistä arvostaa lähiviheralueitaan, ja että puistot, metsiköt ja lähimetsät kuuluvat helsinkiläisten mielipaikkoihin. Kaupunkimetsät muodostavat suomalaisten kaupunkien viheralueverkostojen rungon. Juuri metsät on mainittu suosituimmiksi viheralueiksi ja kaupunkilaisten mielipaikoiksi. 


Viheralueita uhkaa pirstoutuminen


Viheralueiden tulee olla riittävän suuria ja viheryhteyksien toimivia, jotta niillä olisi merkitystä luonnon monimuotoisuuden säilymiselle. Siksi viheralueiden pirstoutuminen on tuhoisaa. Liian pienillä tai kapeilla alueilla monimuotoisuus on uhattuna suuren reunavaikutuksen vuoksi. Nyrkkisääntönä on, että aito metsä voi alkaa vasta 50 metrin etäisyydeltä teistä ja rakennetuista alueista.


Laajasalon kallioalue on suurimmassa vaarassa


Helsingin arvokkaista kallioalueista suurimman uhan alla tällä hetkellä on Laajasalo, missä öljysataman aluetta ollaan muuttamassa asuinalueeksi. Asuntoja suunnitellaan rakennettavaksi 10 000 ihmiselle. Laajasalolaiset eivät vastusta öljysataman rakentamista vaan sitä, että rakentaminen ulotetaan myös Kaitalahdessa sijaitsevalle arvokkaalle kallioalueelle ja näin tuhotaan asukkaille hyvin tärkeä viher- ja virkistysalue.   

Itä-Helsingissä sijaitseva Laajasalo on Helsingin suurin saari, jossa on noin 16 000 asukasta. SYKEn arvokkaaksi luokittama kallioalue sijaitsee saaren länsiosassa. Se rajautuu selvästi aluetta reunustavaan asutukseen ja tiestöön. Kallioiden laet ovat puuston sulkemat. Kallioaluetta monipuolistaa alueen kahtia jakava puroniitty, muutamat avoimet kedot sekä alueen eteläosassa olevat vanhat louhokset. Alueen geologinen, biologinen sekä maisemallinen ja historiallinen arvo ovat merkittäviä. Alueen eteläpäähän ulottuu kaakosta karsi- ja kalkkikiviä sisältävä vyöhyke, joka näkyy alueen kallioilla ja metsäkasvillisuudessa harvinaisina, rehevinä luontotyyppeinä. Rautakaivoksen tuntumasta onkin aikoinaan louhittu myös vähän kalkkikiveä.

Laajasalon kallioalueen säästämiseksi rakentamiselta ovat vedonneet mm. Pro Kruunuvuori -liike, Laajasalo-Degerö Seura ry, Helsy ja Helsingin kaupunginmuseo. Lukuisat vetoomukset, mielipiteet ja kaavamuistutukset eivät ole toistaiseksi muuttaneet rakentamissuunnitelmia.

 

Viikki


Viikin peltojen puolelta erottuu hyvin korkeana kohoumana kohtalaisen laaja, luoteisreunastaan jyrkkäpiirteinen kalliomäki. Etenkin eteläosan lounaaseen avautuva, noin 30 metriä korkea kalliorinne sekä kallion lähes puuton laki näkyvät hyvin Viikin pelloille. Muuten kallioalue erottuu lähinnä metsäisenä mäkenä, ja itäpuolelta alue rajautuu asutukseen. Eteläosan kallion laelta aukeaa avarat ja laajat näköalat Viikin peltojen ylitse uudelle Latokartanon –Viikin asutusalueelle ja peltojen ympäröimille metsäsaarekkeille. Kauempaa häämöttää kantakaupungin ja Pasilan korkeat talot, mastot sekä kirkontornit. Lakialueella näköalat ovat peitteiset. Alueella risteilee useat ulkoilutiet ja tiheä polkuverkosto.

Viikin kalliometsät eivät ole välittömän kaavoitusuhan alla, mutta on tärkeää, että nämä alueet säilytetään tulevaisuudessakin.


Mustavuoren monimuotoista luontoaluetta aiotaan nakertaa eteläpäästä


Mustavuoren kallioalue sijaitsee puoliksi Pohjois-Vuosaaressa ja puoliksi Vantaan puolella, ns. Vesterkullan kiilassa. SYKEn raportissa se todettiin arvokkaaksi maiseman- ja luonnonsuojelun kannalta ja biologisesti erittäin arvokkaaksi. Mustavuoren kalliot ovat  kalkkipitoisia, joten alueen kasvillisuus on erikoislaatuista ja siellä on useita vanhoja kalkkikaivoksia.

Mustavuoren alueelta löytyy lähes kaikkia luontotyyppejä. Mustavuoren lehto on Helsingin arvokkain. Se on suojeltu ja merkitty myös Natura-alueeksi, joita Helsingissä on vain kolme. Lisäksi Mustavuorella on mm. karuja kallioita, niittyjä, korpia, soita sekä lähteitä.

Niinisaarentien varressa on erityisen arvokkaaksi todettu kallioiden yhtenäinen lakialue, joka on noin 400 metriä pitkä. Kallioalueen takana on liikuntaviraston ylläpitämä lenkkipolku- ja latuverkosto, jossa ulkoilee vuosittain vähintään 53 000 asukasta. Alue on määritelty seudulliseksi ulkoilualueeksi.

Kaupunkisuunnitteluviraston rakentamissuunnitelmat nakertaisivat Mustavuoren aluetta eteläpäästä ja poistaisivat suositun ulkoilualueen asukkaitten käytöstä. Suunnitelmissa on asuttaa ulkoilualueelle 2000 asukasta muutaman sadan metrin päähän suojellusta lehdosta. Rakentamisalueella on myös suojeltuja muinaismuistokohteita ja pohjavesialue.

Pro Mustavuori-liikkeen vetoomuksen Niinisaarentien pohjoispuolen säästämiseksi rakentamiselta ovat allekirjoittaneet mm. Helsy, Luonto-Liitto, kaikkia vuosaarelaisia edustava Vuosaaren Asukastoimikunta sekä Vuosaari-Seura. Lukuisat vetoomukset, mielipiteet ja kaavamuistutukset eivät ole toistaiseksi muuttaneet rakentamissuunnitelmia.

 

Luonnon merkitys huomattava ajoissa


Asukkaat ja ympäristönsuojelijat joutuvat jatkuvasti perustelemaan, miksi jokin alue pitäisi suojella tai jättää rakentamatta. Vielä muutama vuosikymmen sitten keskustelua eläinten oikeuksista pidettiin naurettavana. Oikeuskäsite on kuitenkin laajentunut ihmisten oikeuksista eläinten oikeuksiin.

Ympäristöfilosofi Leena Vilkan sanoin: ”Nyt on aika alkaa puhua myös kallioiden ja jokien oikeuksista. Luonnon oikeuksissa olisi kyse luonnon moraalisten arvojen tunnustamisesta lainsäädännössä sekä ihmisten arvoissa ja asenteissa. Suhteemme luontoon ei ole yksin taloudellinen, on aika tunnustaa myös luonnon eettinen merkitys. Laissa pitäisi määrätä todistustaakka sille, joka haluaa hyödyntää ja hyväksikäyttää luontoa”(Luonnonsuojelija 3/2003).

Luonnolla on itseisarvo, sen oikeus olla olemassa ilman tarkoitusta tai hyötyä ihmiselle. Toinen on käyttöarvo ihmiselle maiseman elementtinä, välineenä virkistymiseen tai hiljentymiseen, tai opetuksen tai tutkimuksen kohteena.

Helsingin kolme valtakunnallisesti arvokasta kallioaluetta ovat vielä toistaiseksi säilyneet kohtalaisen luonnontilaisina ja säästyneet rakentamiselta. Luonnon arvo huomataan kuitenkin usein liian myöhään ja toimet sen pelastamiseksi aloitetaan sitäkin myöhemmin. Luontoarvojen tuhoutuminen on kuitenkin käytännössä peruuttamatonta.

Riitta Brelih, Pro Kruunuvuori –liike

Marjaliisa Siira, Pro Mustavuori –liike

Kaisa Hauru, Helsy